Pääkirjoitus: Perustulokokeilulla yllätyksetön anti

Professori Olli Kangas ja tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen vetivät yhteen perustulokokeilun tulokset. Vesa Moilanen / Lehtikuva

Viime vaalikaudella toteutetun perustulokokeilun tuloksista julkaistiin hiljattain loppuraportti, joka jäi koronakriisistä kertovien uutisten varjoon, vaikka kyse on merkittävästä ja myös kiistanalaisesta yhteiskunnallisesta uudistuksesta.

Yksin koronan syyksi ei raportin osakseen saamaa vaatimatonta julkisuutta voi sälyttää. Vaikutuksensa oli varmasti myös sillä, että kokeilun lopullinenkin anti jäi varsin kevyeksi, eikä se juuri poikennut alustavista, jo runsas vuosi sitten kuulluista tuloksista. Sitä paitsi kokeilun tiedettiin jo etukäteen jäävän vajavaiseksi vaatimattoman budjettinsa ja siitä seuranneen suppeutensa takia.

Kaksivuotisessa kokeilussa maksettiin 2 000:lle arvalla valitulle työttömälle 560 euron kuukausittainen perustulo työmarkkinatuen tai peruspäivärahan asemesta. Tukea ei tarvinnut hakea erikseen joka kuukausi, eikä siitä menettänyt euroakaan, vaikka olisi saanut töitä kokeilun aikana.

Kokeilulla lähdettiin selvittämään kahta asiaa: auttaako perustulo sen saajia työllistymään tai parantaako se muulla tavoin heidän hyvinvointiaan. Vastaus ensimmäiseen kysymykseen osoittautui varsin kielteiseksi mutta jälkimmäiseen hyvin myönteiseksi.

Jo vuosi sitten oli nähtävissä, että perustulon työllisyysvaikutukset jäivät ainakin tässä kokeilussa varsin vaatimattomiksi. Vuoden kestäneellä tarkastelujaksolla, jota tosin sotki pahasti kesken kaiken voimaan tullut työttömien aktiivimalli, perustulo lisäsi työpäiviä vain vähän enemmän kuin verrokkiryhmässä. Toki koehenkilöiden joukossa oli paljon ihmisiä, joiden on käytännössä mahdotonta työllistyä erilaisten rajoitteidensa vuoksi

Paljon positiivisempia tuloksia saatiin punnittaessa perustulon vaikutuksia koehenkilöiden henkiseen ja taloudelliseen hyvinvointiin. Perustuloa nauttivat olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja vähemmän stressaantuneita kuin verrokkinsa. Se ei ole vähäinen seikka. Mielialaa ymmärrettävästi nostatti, että perustulon tiesi tupsahtavan tilille säännöllisesti ilman, että sitä olisi pitänyt joka kuukausi erikseen hakea ja perustella.

Suhtautuminen perustuloon jakaa puolueita.

Suhtautuminen perustuloon jakaa puolueita, ja kokeilunkin tulokset ovat niin kaksijakoisesti tulkittavissa, että niistä ovat jo saaneet vettä myllyynsä niin vastustajat kuin kannattajatkin.

Perustulon kohtalo ratkaistaneen aikanaan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä. Se tulee olemaan hallitukselta ja eduskunnalta sote-uudistukseen verrattavissa oleva ponnistus. Nähtäväksi jää, kuinka kattavaan uudistukseen yhteiskuntamme rahkeet riittävät koronakriisin jälkeisessä tulevaisuudessa. Tarve siistiä nykyistä sosiaalitukien tukkoista viidakkoa on joka tapauksessa kova.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu