Lukijalta: Nyt on oikea hetki rakentaa pyörätieverkko Lahden ympärille

Esa-Pekka Karvinen

Koronan keskellä Lahti valmistautuu Euroopan ympäristöpääkaupunkivuoteensa, jonka näkyvin tämän hetken toimi lienee Uudenmaankadun varteen rakentuva älypyörätien runko.

Konsulttitoimistolta on saatu suositus kaupunkipyöräjärjestelmän toimittamiseksi sähköpyörien kanssa. Ensimmäisen järjestelmän asemakaaviot ja verkosto on esitelty julkisesti.

Ohitustien valmistuminen tämän vuoden lopussa vapauttaa valtatien katutilaksi. Samalla liikenne rauhoittuu ydinkeskustan länsipuolella.

Nyt olisi suorastaan optimaalinen mahdollisuus ottaa loikka siihen, että niin Hollola, Lahden Nastola, Orimattila kuin Heinolakin otettaisiin mukaan pyöräbaana-verkostoon rakentamalla kunnolliset ympärivuotisesti ylläpidettävät kevytväylät.

Kevytväylä kaupunkien välille pulpahtelee tietyin väliajoin esille, mutta lässähtää sitten innon puutteessa odotukseen ja unelmointiin.

Hollolaan ja Orimattilaan sellaiset jo periaatteessa on, joskin lännen suuntaan vanhalle tienpohjalle rakennettu pätkä Keskussairaalankadun risteyksestä Koneharjuun on muhkuralla, routinut ja halkeillut paikoin pahasti.

Orimattilan reitti kiertelee Pennalan peltoja ennen kun saapuu Pennalantien risteykseen uudelle kevytväylälle.

Heinolan suunnasta kevytväylä tulee 140-tien laitaa myötäillen Vierumäen taajamaan. Lenkki kiertää myös urheiluopistolla ja risteää taajaman liikenneympyrässä.

Uutta väylää tarvittaisiin Vierumäen taajamasta Holmaan parikymmentä kilometriä. Miksi kevytväylää ei nostettu esille siirtoviemäriä 2014–2016 rakennettaessa?

Tuolloin jo haussa ollutta, nyt maakunnalliseksi hankkeeksikin noussutta ympäristöpääkaupunkivuotta vietetään naapurikuntien kanssa yhdessä.

Uutta väylää tarvittaisiin Vierumäen taajamasta Holmaan parikymmentä kilometriä.

Kevytväylä olisi valmis ja ekologinen vaihtoehto liikkumiseen.

Sähköpyörällä 20–30 kilometrin matkat ovat peruskauraa. Kaikkiin kolmeen suurimpaan taajamaan ja urheiluopistoille rakennettava pyörä- ja reittiverkosto parkkeineen ja latausasemineen antaisi huomattavan mahdollisuuden tehdä todellinen ilmastoloikka, varmasti joitakin kymmeniä kertoja edullisempi kun tahmeasti alkanut sähköautojen aikakausi.

Periaate voisi olla: minne LSL ulottaa reittinsä, sinne menee myös kaupunkitaajaman pyöräverkosto. Maksun voisi suorittaa kausimaksuluonteisesti kytkettynä Waltti-korttijärjestelmään.

Vastaava järjestelmä toimii pääkaupunkiseudulla Alepa-pyöräverkostossa, jolloin HSL-korttiin vuosimaksu on 30 euroa per kausi.

Järjestelmän pystytys ja infran rakentaminen ei tapahdu vuodessa, eikä edes kahdessa, mutta jos ei edes yritetä mitään tämän kaltaista vallankumousta, ympäristöpääkaupunkivuosi jää pelkäksi kasvojen pesuksi ja älytiet sekä muut rakennelmat projektirahojen loputtua rapautuvat ja routivat.

Paitsi sähköpyörät myös muut nykyaikaiset hyvin korkeatekniset pyörät tarvitsevat ainakin Lahdessa kunnollisen valvotun ja katetun pyöräparkin. Sellainen olisi helppo toteuttaa toriparkkiluolaan. Jäsenmaksulla voisi kattaa kuluja ja kehittää sisältöpalveluja.

Palvelutorin mallia haettiin Espoosta. Pyöräsuunnittelijat voisivat piipahtaa Helsingin Pasilan Triplaan: siellä on 3 000 fillarin sisäparkki, maksusta vartioitu tila sekä sosiaalitilat suihkuineen, kaapit pyöräilyvaatteiden vaihtamiseksi työasuun.

Odotan innolla muun muassa terveysliikuntakaupungiksi itsensä lanseeranneen Lahden uusinta avausta lupausten lunastamiseksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu