Lukijalta: Lahti Events ja KOKO Lahti ovat saaneet miljoonien eurojen piilotuen kaupungilta

Jorma Ratia, Juhani Melanen

Tänä keväänä on onneksi ymmärretty luopua Lahti Energian osittaisesta myynnistä lopullisesti ( ESS 6.5.). Tiedoksi Lahden konserni- ja tilajaoston puheenjohtajalle Aleksi Mäntylälle (vihr.) ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalle Juha Rostedtille (kok): kaupunginvaltuuston ylivoimainen enemmistö vastusti jo ajat sitten myymistä, ei siihen koronaa tarvittu.

Yleisellä tasolla todettaneen, että talousanalyysin tekeminen ja seuraaminen vaatii poliitikoilta kompetenssia, kokemusta liikkeenjohdosta ja poliittista rohkeutta.

Olemme ottaneet tarkasteluun kaksi tavallista, tuttua Lahden kokonaan omistamaa yhtiötä.

Tapahtumayhtiö KOKO Lahden liikevaihto oli viime vuonna 5,9 miljoonaa euroa, ja tappio noin 290 000 euroa.

Toisen tapahtumayhtiön Lahti Eventsin liikevaihto oli 1,1 miljoonaa euroa, ja tappio 206 000 euroa.

Toimitusjohtajana molemmissa toimii Emilia Mäki. Hänen palkkansa oli viime vuonna yli 136 000 euroa.

Molempien yhtiöiden hallitusten puheenjohtajana on Jari Salonen (kok). KOKO Lahden hallituksen (7 jäsentä) kokouspalkkiot olivat vajaat 19 000 euroa. Näillä korvauksilla on syytä odottaa hyvää liikkeenjohtoa.

Tapahtumayhtiö KOKO Lahti on tehnyt tappiota ennen koronakriisiäkin – "En hyväksy, että asioita piilotellaan", sanoo valtuutettu Jorma Ratia

Miten yhtiöitä on tuettu kaupungin toimesta? Toimitusjohtaja Mäki kertoi ESS/5.5.2020, ettei KOKO Lahti ole käyttänyt lainaoikeuttaan Lahden Messujen ja Sibelius-talon fuusioiden jälkeen, vaan tilanne (shekkitilin limiitin nosto 2,7 miljoonaan) on aiheutunut koronasta. Onko näin ja mikä tilanne on aiheutunut ja mistä?

KOKO Lahti -yhtiölle on kaupunki antanut avustusta vuosina 2016–2019 yhteensä 3,7 miljoonaa euroa, jotka vuosittain on merkitty tuloslaskelmaan ”muut tuotot”, eli n. 900 000 euroa/vuosi.

Lisäksi kaupunki on antanut pääomalainaa (jota ei tarvitse käytännössä maksaa takaisin) runsaat miljoona euroa. Osakepääomaan oli maksettu/tai apporttina sijoitettu 500 000 euroa ja muuta pääomarahoitusta 336 000 euroa, jotka on menetetty yhtiön tappioiden takia.

Edellä olevat kaupungin rahoitustuet tekevät yhteensä 5,6 miljoonaa euroa, siis ilman kaupunginhallituksen myöntämää luotollisen shekkitilin limiitin nostoa kahdella miljoonalla.

Ovatko ne olemassa vain sisäistä tulojen ja menojen siirtoa varten, ilman liiketaloudellista perustetta?

KOKO Lahti-yhtiön kumulatiiviset tappiot ovat 1,1 miljoonaa euroa per 31.12.2019. Ilman avustuksia olisivat tappiot olleet 4,8 miljoonaa.

Lukujen perusteella on riidatonta, että kaupunki (kaupunginhallitus) on tukenut KOKO Lahtea merkittävästi ja siinä määrin, että ilman tukea olisi yhtiö mennyt konkurssiin. Valtuustolla ei ole eikä ole ollut toimivaltaa rahoituksessa.

Lahti Eventsissä on todennettavissa seuraavaa. Yhtiön kumulatiiviset tappiot ovat lähes 800 000 euroa per 31.12.2019. Oma pääoma on miinuksella lähes saman verran. Se olisi kaupungin viipymättä rahoitettava osakeyhtiölain mukaan.

Yhtiön velat saman konsernin yrityksille ovat 4,8 miljoonaa euroa.

Tämä koostuu lainasta Lahden kaupungille (2,8 miljoonaa) konsernitilivelka/Nordea (1,4 miljoonaa) ja muut velat 651 000 euroa + osto- ja siirtovelkoja.

Erityisen merkillepantavaa on, että yhtiö teki vuonna 2017 tappiota runsaat 300 000 euroa, vaikka sen liikevaihto oli MM-kisavuonna poikkeuksellisen suuri, n. 21 miljoonaa euroa.

KOKO Lahden luottolimiittiin kahden miljoonan euron korotus – "Laskettu arvioiden tilannetta pahimman skenaarion mukaan"

Lukujen perusteella on todennettavissa, että kaupunki on vuoden 2019 loppuun mennessä joko avustanut tai lainoittanut näitä kahta yhtiötä veronmaksajien kustannuksella yhteensä 10,5 miljoonalla eurolla.

Yhtiöiden tappiot ovat kumulatiivisesti yhteensä lähes kaksi miljoonaa euroa. KOKO Lahden osalta todettaneen, että em. avustus 900 000 euroa kohdistunee Sibeliustalon vuokriin kaupungille, eli vasemmasta taskusta oikeaan.

On vaikeaa ymmärtää yhtiöiden tarkoitusta. Yhtiöiden kulut ovat poikkeuksellisen suuret liikevaihtoon nähden. Erityisesti olisi syytä avata ”muut liiketoiminnan kulut”, jotka esim. KOKO Lahdessa olivat vv. 2018–19 n. 6,9 miljoonaa euroa.

Kirjoittavat ehdottavat, että yhtiöt purettaisiin ja valvonta palautetaan valtuustolle normaalin budjettiseurannan kautta taseyksikköjen muodossa.

Tällöin myös tarkastustoimistolla olisi mandaatti puuttua mahdollisiin epäkohtiin, jotka nyt piiloutuvat osakeyhtiölain taakse.

Olisiko syytä keskustella kaupungin yhtiöiden tilanteesta laajemmin kaupunginhallituksessa? Mihin niillä pyritään strategisesti, vai ovatko ne olemassa vain sisäistä tulojen ja menojen siirtoa varten ilman liiketaloudellista perustetta? Yhtiöissä tuskin tehdään erityistä tarkastusta, koska hallituksissa istuvat puolueiden edustajat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu