Pääkirjoitus: Talousviisailta koruton viesti päättäjille

Professori Vesa Vihriälän työryhmä edellyttää päättäjiltä järeitä toimia koronakriisin aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi, Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Työelämäprofessori Vesa Vihriälällä oli odotettuakin karumpaa kerrottavaa hänen esitellessään neljästä talousviisaasta koostuneen työryhmänsä selvityksen siitä, kuinka Suomi voitaisiin johdatella koronakriisistä takaisin kestävän kasvun tielle.

Kriisin aiheuttamat vauriot Suomen taloudelle kasvavat paljon vakavammiksi ja pitkäkestoisemmiksi kuin osattiin kuvitella vain joitain viikkoja sitten. Nopeaa syöksyä ei seuraakaan yhtä nopea nousu, sillä epidemia ei poistu hetkessä, ja vielä pidempään säilyy ihmisten mielessä sen nostattama pelko. On jopa mahdollista, että finanssikriisiä seurannut "menetetty vuosikymmen" toistuu.

Talousprofessorit ennakoivat kovia säästöjä – näin Suomi nostettaisiin korona-alhosta Vihriälän ryhmän mukaan

Syvän iskun talouteen aiheuttavat epidemian hillitsemiseksi asetetut ja sinänsä tarpeelliset rajoitukset, joita minkään valtakunnan talous ei kestä loputtomiin. Pelastaakseen yrityksiä valtio joutuu ottamaan niin paljon lisää velkaa, että ennätykset paukkuvat. Sama seuraus on työryhmän suosittelemalla elvytyspaketilla, jonka avulla taloutta voitaisiin vauhdittaa uuteen nousuun jo ensi vuoden budjetissa nopeasti toteutettavilla infrainvestoinneilla.

Vaikka Suomelle on nyt tarjolla velkaa vaivatta ja olemattomalla korolla, velkaantumisen ryöpsähtäminen massiiviseen kasvuun on pitkän päälle iso ongelma. Se tekee yhteiskunnan haavoittuvammaksi tuleville kriiseille, kasvattaa kestävyysvajetta ja sälyttää sopeuttamisen taakan tuleville polville. Jotta taakka ei kävisi liian raskaaksi, työryhmä pitää välttämättömänä sopeuttaa julkista taloutta raskaalla kädellä, kunhan akuutti kriisi on saatu nujerretuksi, käytännössä ehkä vuodesta 2023 eteenpäin.

Ei ole häpeä kääntää takkia, kun tulee uutta tietoa

Pieniltä kuulostavien bkt-prosenttien taakse kätkeytyy niin suuria summia, ettei työryhmäkään usko "kipupaketin" syntyvän päättäjiltä helposti. Tarvitaan veronkorotuksia, menoleikkauksia ja rakenteellisia uudistuksia eritoten työmarkkinoille ja koulutukseen. Ne tiedetään vaikeiksi päätettäviksi, joskin viimeksi mainittujen hyvä puoli on, että onnistuessaan ne vähentävät ensiksi mainittujen tarvetta.

Vihriälä uskoo koronakriisin lisänneen suomalaisten ymmärrystä asioiden oikeasta tärkeysjärjestyksestä. Hänestä ei ole häpeä kääntää takkia, kun olennaista tietoa on saatu lisää.

Viesti lienee tarkoitettu niin nykyiselle kuin tuleville hallituksille kuten myös työmarkkinajärjestöille. Niiltä kaikilta edellytetään tulevina vuosina aiempaa paljon ennakkoluulottomampaa ajattelua Suomen palauttamiseksi raiteilleen. Muussa tapauksessa koronakriisistä jää jälkipolville kannettavaksi kohtuuttoman raskas taakka.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu