Lukijalta: Yhteiskunnan avaaminen keskellä pandemiaa ei pelasta taloutta

Juha Tervala

Hallitus on päättänyt avata yhteiskuntaa talouden pelastamiseksi.

Linja on Martti Hetemäen raportin mukaan koronaviruksen ”hallittu muttei liian voimakas hidastaminen”. Tavoitteena on luoda infektioiden avulla suoja uudelleentartunnalta tai ainakin vakavilta taudinkuvilta.

THL:n entinen tutkimusprofessori Matti Jantunen kirjoitti 29.4. osuvasti, että epidemian hidastamispolitiikka tuhoaa terveyden ja talouden.

Taloustiede auttaa ymmärtämään, ettei talouden avaaminen keskellä koronapandemiaa ole menestys. Taloutta avataan tilanteessa, jossa epävarmuus on massiivista.

Epävarmuutta on ainakin viruksen etenemisestä ja vaarallisuudesta, poikkeustoiminen kestosta, hallituksen strategiasta, terveydenhoitojärjestelmän kestokyvystä, taantuman syvyydestä ja kestosta, kuluttajien käyttäytymisestä ja talouspolitiikasta.

Epävarmuus on nyt lähinnä pelkoa.

Koronaa ei tarvitse tukahduttaa täydellisesti ja pysyvästi.

Pandemian tuoma epävarmuus tekee ihmisistä ja yrityksistä varovaisempia, mikä johtaa monien investointien lykkäämiseen. Suomen vienti on suurelta osin investointitavaroita ja globaali epävarmuus vähentää vientiä.

Epävarmuuden kasvu ja pelko turvallisuudesta johtaa kulutuksen vähenemiseen. Kun ihminen menettää työpaikan tai on lomautus- tai työttömyysuhan alla, kulutus laskee.

Parasta talouspolitiikkaa ovat toimet, joilla vähennetään pandemian aiheuttamaa epävarmuutta ja pelkoa. Suomen linja, eli hallittu viruksen leviäminen, kasvattaa yritysten ja kuluttajien epävarmuutta ja pelkoa turvallisuudesta, terveydenhoitojärjestelmän kestokyvystä ja taantuman syvyydestä ja kestosta.

Pyrkimys epidemian nopeaan tukahduttamiseen ja jälkihallintaan Etelä-Korean malliin – testaamalla, jäljittämällä, eristämällä ja hoitamalla – vähentäisi epävarmuutta ja pelkoa.

Ajoittain väitettään, että tukahduttamispolitiikka tarkoittaa kovia ja pitkiä rajoituksia. Etelä-Korea on kuitenkin harjoittanut tukahduttamispolitiikkaa, joka on mahdollistanut liikkumisen ilman pitkiä rajoituksia ja pelkoa.

Hetemäen raportissa tunnustetaan pandemian tuoma epävarmuus. Elpymiseen kuitenkin luotetaan rajoitteiden poistamisen jälkeen, ”kun kuluttajat pääsevät taas kuluttamaan ja yritykset uskaltavat taas investoida”.

Keskeistä on tulkintaero siitä, kuinka nopeasti ja voimakkaasti talous voi elpyä pandemian keskellä. Yhden tutkimuksen mukaan epävarmuuden kasvu aiheuttaa USA:ssa noin 10 prosentin bkt:n vähenemisen tänä vuonna, josta ison osan selittää koronapandemia.

Hetemäen raportissa sanotaan, ettei epidemian täydellinen tukahduttaminen pysyvästi ole realistinen vaihtoehto. Tästä voidaan olla samaan mieltä, koska vaikeisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin on epärealistista vaatia täydellisistä ja pysyvää ratkaisua.

Jantunen korostaa, ettei vaarallisiin tartuntatauteihin (MERS, SARS, ebola ja zika) ole löydetty pysyvää ratkaisua, mutta niiden aiheuttamat epidemiat ovat tukahdutettu takaiskusta huolimatta.

Koronapandemian hallittu leviäminen lisää epävarmuutta ja syventää taantumaa. Tukahduttamispolitiikka olisi vähentänyt epävarmuutta ja pelkoa ja luonut pohjan paremmalle kehitykselle terveyden ja talouden suhteen.

Koronaa ei tarvitse tukahduttaa täydellisesti ja pysyvästi, vaan siinä mittakaavassa, että voisimme elää ilman pelkoa tulevasta. Tähän on pysynyt Etelä-Korea.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu