Lukijalta: Millaiset roolit jäävät Lahdelle hyvinvointiyhtymässä?

Kärkölän ja Lahden perus-sote irrotetaan, jolloin myös laskujen pitäisi mennä suoraan niille.

Esko Passila

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä jatketaan yhteisyrityksen valmistelua aikataulun mukaan, koronapandemiasta huolimatta.

Julkisuus on keskittynyt lähinnä uuden yrityksen valtasuhteisiin. Vähemmälle huomiolle – tai ainakin sivuraiteelle – on jäänyt ainakin laillisuus ja yhtymän iso kuva.

”Kuntalaissa ei ole määritelty, mikä osuus palveluista voidaan hankkia muilta ja minkä osuuden pitää olla kuntayhtymän itse tuottamaa.” Tällaiset lausunnot ovat asian vierestä, koska kyseessä ei ole ulkoistaminen, eikä yhtymän tuottama palvelu.

Miten käy sote-alan pienten yritysten Päijät-Hämeessä, kun hyvinvointiyhtymän iso yhteisyritys aloittaa?

Ongelmaksi jää näillä tiedoilla myös, miten yhteisyritys muuttaa jäljelle jäävän yhtymän toimenkuvaa?

Uusi yhtiö, jossa yksityisellä, mahdollisesti ulkomaisessa omistuksessa olevalla yrityksellä, olisi määräysvalta, hoitaisi lähinnä vain Lahden ja Kärkölän sosiaali- ja terveyspalvelut eli noin 10 prosenttia toiminnasta.

Maksaako yhtymä uuden yrityksen kustannukset, vai maksavatko Lahti ja Kärkölä ne suoraan? Mikä silloin on Lahden päätösvalta yhtymässä, jossa se päättäisi vain muiden kuntien asioista?

Kysyä myös sopii, miten Lahti osallistuu kuntayhtymän rahoitukseen, jos on sen toiminnan ulkopuolella?

Osakeyhtiön ja sen tekemien sopimusten purku voi olla osakkaille hyvin kallis operaatio.

Ei vaikuta kovin lailliselta ja demokraattiselta. Toinen vaihtoehto olisi tietysti se, että Lahti suljettaisiin päätöksenteon ulkopuolelle. Tällainen skenaario herättäisi helposti salaliittoteorioita.

Jotenkin on myös jäänyt julkisuudesta sellainen käsitys, että vähemmistöksi jäävä julkinen osapuoli sanelisi yhteisyrityksen pelisäännöt yhtiösopimuksella.

Liikemaailmassa vain on niin, että tällainenkin yhteisyritys tavoittelee taloudellista voittoa omistajilleen ja jos sitä ei ole odotettavissa, niin voi olla, että kumppania ei löydy. Ei ainakaan saneluehdoilla!

Kaiken kaikkiaan tämän yhteisyrityksen perustamisessa on nyt samanlaista hätäilyä kuin yhtymää perustettaessa.

Hyvinvointiyhtymä hakee kumppania: Mehiläinen, Pihlajalinna ja Terveystalo selvisivät jatkoon

Tämän hätäilyn seuraukset ovat näkyvissä monilla eri alueilla. Nyt jo aletaan myöntää, että yhtymän käynnistämisessä hätäiltiin ja epäonnistuttiin. Näitä tehtyjä virheitä ei korjata perustamalla jälleen hätäilemällä yhteisyritys, joka senkin ylösajo tällä omistuspohjalla kestää ainakin kolme vuotta!

Edellä olevan lisäksi valtakunnallinen soteuudistus toteutuu jollain aikataululla. Mitä silloin tapahtuu yhtymälle ja yhteisyritykselle? Se ei ole varmaan kenenkään tiedossa. Tällaisen osakeyhtiön ja sen tekemien sopimusten purku voi olla osakkaille hyvin kallis operaatio, eikä pelkästään rahallisesti vaan myös asiakkaiden hoidon kannalta.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut