Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Terhi Säynäjärven Esalainen Voisimmeko välttyä pelko- ja käpertymisepidemialta?

Aluksi olin tiukkana. Ei yhtään turhaa liikettä kodin ja lähimetsän ulkopuolelle.

Kun tietoa koronatilanteesta alkoi tulla lisää, eivätkä sairaalat täyttyneet, tunnelma muuttui. Olen jopa käynyt kuntosalilla, koska päättelin, ettei yli tuhannen neliön tiloissa kaukaa nähty kuntoilija tai kaksi voi olla suuri riski. Ja kyllä, käsidesin käyttö sujuu sielläkin rutiinilla.

Nyt näyttää siltä, että lähiviikkoina yhteiskunta avautuu edes vähäsen. Lapset pääsevät kouluun, vaikkakin vain muutamaksi viimeiseksi viikoksi ennen kesälomaa.

Monet sanovat, ettei ole järkevää avata kouluja ja ottaa riskiä, eivätkä lapset ehdi niin lyhyessä ajassa enää oppia paljoakaan. Lapsilla on kuitenkin oikeus kouluun ja kaikkeen hyvään, mitä se tuo tullessaan oppimisen lisäksi. He ovat jo maksaneet kovan hinnan epidemian hidastamisesta. Kaikissa perheissä etäopiskelu ei ole sujunut auvoisesti. Lastensuojelu joutuu vielä tarttumaan moniin tämän poikkeustilan synnyttämiin ja kärjistämiin ongelmiin.

Pitää myös muistaa, että vaikka rajoitustoimet ovat nyt tehonneet loistavasti, voi tulla uudelleen sellainen tilanne, että niitä on pakko ottaa käyttöön. Siksi on turha käpertyä silloin, kun tilanne on hyvä.

Rajoittamisilla puututaan raskaasti perusoikeuksiin. Jokainen niiden avulla pelastettu elämä on tietysti arvokas. Mutta kun kyseessä on pandemia, asiaa on pakko pohtia myös laajemmin kuin yksittäisen ihmishengen näkökulmasta. Tämä ei ole helppoa, koska kuolemasta puhuminen on hyvin vaikeaa, jopa tabu.

Olemme tottuneet siihen, että kaikki riskit hallitaan. Kuolema on ulkoistettu jonnekin kauas, pois tietoisuudesta.

Terveystaloustieteessä elinvuosia ja niiden hintoja lasketaan rutiinilla. Tuotantotalouden professori Paul Lillrank muistutti Ylen ykkösaamussa (27.4.), että rajoitustoimien hinta pitää suhteuttaa laatukorjattuihin elinvuosiin, joita toimilla voidaan saavuttaa. Mittareita on hänen mielestään syytä käyttää, ja lopettaa tunteisiin perustuva panikointi.

Ehkä tällaisia lukuja kannattaisi avata suurelle yleisöllekin enemmän, kun rajoituksia aletaan purkaa. Kansantaloutta ei kannata päästää sortumaan. Ei ole hyvä käyttää lääkettä, joka on tappavampi kuin itse tauti.

Rokotus koronavirukseen on käytössä vasta vuoden tai kahden päästä. Niin kauan kaikkea ei voi pitää kiinni. Rajoitukset on syytä kohdistaa vain niihin, jotka ovat riskiryhmässä.

Tarvitsemme positiivisia signaaleja siitä, että elämä kantaa. Myös tästä syystä koulujen avaaminen on tärkeää.

Välillä voisi olla hyvä julkaista kuolinlukuja muistakin sairauksista kuin koronaviruksen aiheuttamasta. Tässä yksi: sydän- ja verisuonitauteihin kuolee vuosittain lähes 19 000 ihmistä. Koronavirukseen on tähän mennessä kuollut hieman yli 200.

Paljon sairauksia on poikkeusolojen aikana jäänyt vaille diagnoosia, koska kiireettömiä aikoja ensin peruttiin ja sitten ihmiset alkoivat karttaa lääkärissä käyntiäkin. Tästä voi seurata pitkiä jonoja ja ennenaikaisia kuolemia – toivottavasti ei yhtä aikaa mahdollisen koronapiikin kanssa.