Pääkirjoitus: Elinkeinoelämältä roppakaupalla exit-evästyksiä hallitukselle

Keskon pääjohtaja Mikko Helander esitteli johtamansa EK:n exit-ryhmän loppuraportin keskiviikkona. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Hallitus on rajoituksillaan onnistunut hidastamaan koronavirusepidemian leviämistä selvästi tehokkaammin kuin uskallettiin odottaa. Poikkeustilan pelätään kuitenkin kärjistävän pitkittyessään yhteiskunnallisia ongelmia, eikä sitä kestä loputtomiin myöskään maamme talous. Siksi yhä useammat tahot ovat alkaneet kiirehtiä hallitukselta yhteiskunnan vaiheittaista avaamista mutta siten, ettei epidemia ryöpsähdä valloilleen entistä pahempana.

Asiantuntijoita herkällä korvalla kuunteleva hallitus on luvannut vastata huutoon vapun jälkeen. Evästyksekseen se saa kansliapäällikkö Martti Hetemäen johdolla valmistellun ehdotuksen Suomen luotsaamiseksi ulos kriisistä.

Oman mausteensa tarjosivat jo keskiviikkona Elinkeinoelämän keskusliitto ja Keskuskauppakamari. Ne julkistivat kumpikin oman suunnitelmansa turvallisen ulospääsyn löytämiseksi koronakriisistä. Ehdotukset sisältävät runsaasti viime päivien julkisesta keskustelusta jo tutuksi tulleita elementtejä.

Rajoituksia esitetään purettavaksi vaiheittain taloudelle haitallisimmasta päästä hallituksenkin jo omaksuman hybridistaregian pohjalta. Myös vaatimukset yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi pudotuksen yli sekä jälleenrakentamisen aloittaminen tuntuvalla talouden elvytyspaketilla lienevät varsin helposti sulateltavissa samansuuntaisia ajatuksia hautovalle hallitukselle.

Paljon kovempi pala voi ainakin osalle hallituspuolueista olla Keskuskauppakamarin paperista löytyvä ehdotus mittavista rakenteellisista uudistuksista suureen epätasapainoon suistuvan julkisen talouden oikaisemiseksi.

Toki hallituksessakin on tunnustettu, että rakenteelliset uudistukset ovat tulevaisuudessa entistä tarpeellisimpia, koska kriisi ei pyyhkäise rakenteellisia ongelmiamme mennessään vaan monilta osin jopa syventää niitä. Keskuskauppakamarin peräämät "rohkeat" uudistukset kuten työmarkkinoiden vapauttaminen ja sosiaalietuuksien kannustavuuden vahvistaminen eivät silti nostata hallituksessa pelkkää ihastusta. Puhumattakaan vaatimuksista pidättäytyä vanhuspalvelumitoituksen ja oppivelvollisuuden laajentamisen kaltaisista jo sovituista uudistuksista, jotka lisäävät pysyvästi julkisen sektorin menoja.

Vaikka jotkut yksityiskohdat ehdotuksissa haiskahtaisivat happamilta, hallituksen soisi tarttuvan elinkeinoelämän kädenojennukseen vähintään soveltuvin osin. Valtion ja yritysten kumppanuus on jäänyt koronakriisissä valitettavan vähälle painoarvolle. Jos se johtuu ideologisista ennakkoluuloista, ne on karistettava, jotta pienen maan kaikki voimavarat saadaan valjastetuiksi yhteistä vihollista vastaan.

Valtion ja yritysten kumppanuus on jäänyt liian vähälle painoarvolle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu