Lukijalta: Miksi työläinen lakkoilee?

Maailmanlaajuisessa taloudessa työläisen asema on heikko.

Miksi työläinen lakkoilee? Vastaus on yksinkertainen: työläinen kokee saavansa liian vähän palkkaa. Toki muitakin syitä löytyy, mutta palkka on keskeinen osa työväen aatetta, koska aate olettaa, ettei työnantaja maksa saamastaan työsuorituksesta täyttä korvausta, vaan riistää osan niin kutsuttuna lisäarvona omalle itselleen. Jos tämä riiston määrä ylittää työläisen sietokyvyn, seurauksena voi olla lakko.

Koska työläisen toimeentulo perustuu palkkatyöhön, on myös työnantajan etu, että työläinen voi hyvin. Jos työläinen ei voi hyvin, jää työnantaja lisäarvoa paitsi. Se merkitsisi sitä, että työnantaja joutuisi itse tekemään työtä.

Nykytermein riistetty osa palkasta on pääomatuloa. Pääomatulo puolestaan on omaisuuden tuottamaa tuloa, jota ei ansaita työtä tekemällä, vaan valvomalla työläisiä, jotta tuotto sijoitetulle pääomalle pysyy vähintäänkin vakaana.

On myös mahdollista, että omaisuus, sijoitukset, tuottavat, vaikka ei tekisi kerrassaan mitään.

Globaalissa taloudessa työläisen asema on heikko. Maailman työläiset näyttävät unohtaneen oppi-isänsä ohjeen yhteenliittymisestä. Ammattiyhdistysliike toimii vielä kansallisesti ja usein suorastaan hampaattomasti.

Palkkatyön osuus kansantulosta laskee, mutta omistajien rahavuoret kasvavat. Lokaali porvaripolitiikka Suomessakin suorastaan hinkuu ammattiyhdistysliikkeen vallan murentamista, erityisesti paikallisen sopimisen ihanuudesta saarnatessaan.

Porvarillista jatkokoulutusta ajatellen olisi tärkeä oppia työläisen kaksoisrooli. Se, mistä ostovoima syntyy.

Työläinen ei ole vain porvarillisen riiston kohde, vaan työläiset yhdessä muodostavat kysynnän. Sitä mukaa kuin riiston määrä kasvaa, kysyntä heikkenee. Ja kun kysyntä heikkenee, talous vaipuu lamaan.

Lama puolestaan laittaa hallitukset velkaantumaan talouden elvyttämiseksi. Jos velkarahaa ei osata kohdentaa oikein, lama syvenee. Siksi keskuspankkikin toimii väärin, jos se pyrkii vain lisäämään omistajien entisestäänkin korkeita rahavuoria suoran kysynnän sijaan.

Paras tapa kysynnän ylläpitämiseksi olisi suora helikopteriraha etenkin työelämän ulkopuolella olevien kansalaisten tileille. Tällä väestönosalla on aikaa kuluttaa, mutta ilman rahaa kuluttaminen ei onnistu.

Helikopteriraha olisi myös oiva ratkaisu valtakuntaa vellovan kestävyysvajeongelman ratkaisuksi. Nyt kun markkinoille saataisiin ostovoimaa, voisivat yrittäjät ryhtyä ansaitsemaan sitä sen sijaan, että elvytysrahat laitettaisiin vain porvarillisen keinottelun tukemiseen.

Pertti Salminen

Lahti

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu