Lukijalta: Ilmastotekoja voi tehdä kotimaisen ruuantuotannon tuella

Suomalaiset haluavat ilmastotoimia. Isolla osalla kunnista ja melkein jokaisella maakunnalla on käynnissä oma ilmastotyö. Lahti haluaa olla Suomen johtavana ympäristökaupunkina hiilineutraali vuonna 2025. Päijät-Häme on visioimassa maakuntaa hiilineutraaliksi vuonna 2030. Ilmastonmuutos kaipaa ratkaisukeinoja, joita onneksi on. Osa on yksilön päätettäviä, osa yhteiskunnan valintoja. Osa globaaleja, osa lokaaleja.

Maailman hiilidioksidipäästöistä 90 prosenttia tulee fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Suomen kokonaispäästöistä vuonna 2018 75 prosenttia oli peräisin energiasektorilta, maatalouden osuus oli 11 prosenttia. Maataloudesta tikunnokkaan on nostettu Suomessa kotieläintuotanto, erityisesti naudanliha.

Helsingin kaupungin linjaukset puolittaa maidon ja lihan käyttö julkisissa ruokapalveluissa vuoteen 2025 mennessä ovat herättäneet huolta maataloudessa. Tehdäänkö kaupungeissa ilmastoratkaisuja suomalaisen ruuantuotannon kustannuksella? Tuleeko lautaselle soijaa, jolloin ilmastopäästöt siirtyvät vain toiselle puolelle maapalloa? Leviävätkö helsinkiläisten päätökset muualle?

Käytettävissä olevasta maatalousmaasta karkeasti 70 prosenttia käytetään Suomessa rehuntuotantoon ja loppu suoraan ihmisravinnoksi päätyvien kasvien viljelyyn. Myös Kanta- ja Päijät-Hämeessä viljellystä peltoalasta noin 68 prosenttia viljeltiin ensisijaisesti rehuntuotantotarkoituksiin. Todellinen luku on suurempi, koska iso osa kaurasta päätyy rehuksi ja joka vuosi erilaisista laatutekijöistä johtuen osa vehnästä ja mallasohrasta ei kelpaa elintarvikekäyttöön. Hernettä ja härkäpapua viljelyssä oli vajaa kaksi prosenttia. Nurmien osuus oli noin neljännes koko viljelyalasta.

Pellonkäyttöä määrittävät raha ja luonnonolosuhteet. Maatalouspolitiikka ja tuet ohjaavat tuotantoa. Toisaalta kyse on elintarvikesektorin rakenteesta. Noin puolet elintarviketeollisuuden liikevaihdosta tulee kotieläintuotantoketjusta. Kotieläintuotanto tuo maatilojen markkinahintaisista rahavirroista lähes puolet. Peltokasvituotannon markkinatuotot olivat vuonna 2017 noin 27 prosenttia, avomaa- ja kasvihuonetuotannon 20 prosenttia (Luke 2019). Maatilojen kannattavuus on ollut pitkään heikko kaikissa tuotantosuunnissa, mutta erityisen vaikea tilanne on ollut viljatiloilla.

Kysyntää ja tarvetta viljelykasvien monipuolistamiselle on paljon. Muutos ei tapahdu hetkessä. Viljelypäätöksiä tehdessään viljelijä punnitsee eri vaihtoehtojen välillä kustannuksia ja tuotto-odotuksia vertaamalla. Viljelijä tarvitsee viljelyvarmoja, satokykyisiä lajikkeita, joiden jalostus vaatii panostuksia ja aikaa. Lisäksi raaka-aineelle tarvitaan ostajia. Toistaiseksi kasviproteiinin jalostus on Suomessa pientä. Merkkejä kasvusta on onneksi olemassa. Hyvänä esimerkkinä on toiminut Fazer.

Ilmastoystävällisesti tuotetun ruuan kysyntä tulee kasvamaan. Julkisilla ruokapalveluilla on iso rooli suomalaisten ruokailutottumusten muokkaamisessa. On selvää, että kasvisten käyttö lisääntyy ja lihan kulutus vähenee. Suomalaiset haluavat kuitenkin syödä kotimaista.

Isoilla ja nopeilla ruokavaliomuutoksilla vaikutukset ovat niin suuria, ettei suomalainen ruokajärjestelmä pysty niihin vastaamaan. Ihan heti ei kannata julistautua hiilineutraaliksi lihan ja maidon kulutus puolittamalla. Paras vaihtoehto ilmaston kannalta olisi huolehtia siitä, että ruuantuotannon ja kulutuksen päästöt olisivat jotenkin itse hallittavissa. Siksi ruokasektorilla panostetaan nyt paljon hiiliviljelyyn ja hiilineutraaliuteen.

Kaikilla on parannettavaa, mutta tuloksiin päästään vain sillä, että kaikille annetaan myös mahdollisuus päästä tavoitteisiin.

Päivi RönniohjelmapäällikköMTK Häme

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Hollolalainen hevosfirma laajensi lennosta sairaalatakkeihin – "Tilaukset ovat isoja ja aikataulut painavat päälle"
  2. Yön uutiskooste: Hallitus jatkaa kaksipäiväisiä koronaneuvotteluja Säätytalolla
  3. Teerenpeli ja Ruskovilla vastasivat koronatuotteiden nopeaan kysyntäpiikkiin keväällä – käsidesiä yhä varastossa, maskeja edelleen 300 päivässä
  4. Anna-Tuulia Hautalan Esalainen: Vastakohta ei ole väärässä, vaan erilainen
  5. Pääkirjoitus: Korona varjostaa Vanhasen budjettiesitystä
  6. SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola yhdistäisi SAK:n ja STTK:n – pomo-duunari-asetelma ei ole este
  7. Luhdan hotellihanke sai siunauksen rakennus- ja ympäristölupalautakunnalta – rakennuslupa sallii 17-kerroksisen tornitalon rakentamisen entisen Anttilan paikalle
  8. M/S Pyhäjärven risteily keskeytyi iltamyöhään Heinolassa - syynä jälleen potkurivika
  9. Lahtelainen urheiluravintola Peluri muuttaa – "Tartuimme tilaisuuteen, kun avautui mahdollisuus päästä vielä lähemmäs keskustaa"
  10. Ei sähköverkolle, ei lääkäreille, ei varuskunnalle, ei valokuidulle – Iitti sanoo melkein aina ei, ja sekös Johannes Niemeläistä riemastuttaa
  11. Henry Saleva seurasi humalaista rekkakuskia Nelostiellä yli 40 kauhuntäyteistä minuuttia: "Jos olisi osunut kohdalle, olisi varmasti ollut henki pois"
  12. Marin: Hallitus käsittelee torstaina rajojen terveysturvallisuutta, maskeja ja etätyötä
  13. Koulujen lukuvuosi alkoi Lahdessa, pienessä Kivijärven kyläkoulussa opettajia huolettavat koulukuljetusten olemattomat turvavälit – "Vesittää koko homman, jota täällä teemme"
  14. Nastolalaisen konkaripoliitikon autokokoelman kohtaloa puidaan nyt hallinto-oikeudessa
  15. Riskimaista Helsinki-Vantaalle saapuville ei pakkokaranteenia

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.