Tutkijat selvittävät tekeekö luonto nuoret onnelliseksi - lahtelaisluokkia toivotaan mukaan tutkimukseen

Luonnossa liikkuminen rauhoittaa mieltä ja vähentää stressiä. Pirjo Kamppila

Suomen raportoitiin olevan maailman onnellisin maa vuosina 2018 ja 2019. Matkailua edistävän Visit Finlandin ”Rent a Finn” -kampanja markkinoi luontoa onnellisuuden lähteenä. Perinteisesti luonnonläheisyyttä on pidetty keskeisenä osana suomalaista identiteettiä, mutta elämäntapojen kaupunkilaistuessa suhteemme luontoon on muuttunut. Etenkin nuorempien sukupolvien luonnosta vieraantuminen on nostettu esille.

Kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimuksissa luonnon hyvinvointi- ja terveyshyödyt on tunnistettu entistä paremmin. Luonto lisää myönteistä mielialaa ja itsetuntoa, elvyttää stressistä ja parantaa keskittymiskykyä.

Lahdessakin on saatu tutkimusnäyttöä siitä, miten luonnossa altistutaan immuunipuolustuksen kannalta hyödyllisille mikrobeille.

Tutkimuksemme perusteella luonto on yhä tärkeä monelle teini-ikäiselle. Luode-hankkeessa 9-luokkalaisilta lahtelaisilta kerätyn kirjoitusaineiston perusteella valtaosa nuorista, erityisesti tytöt, jakaa ajatuksen luonnon ja onnellisuuden yhteydestä. Luonnossa harrastetaan, mutta luonto on myös rauhoittumisen ja rentoutumisen paikka. Esteettisten kokemusten lisäksi onnellisuutta tuovat muut aistielämykset, kuten luonnon äänet ja ilman raikkaus.

Luonto tarjoaa nuorille mahdollisuuden tavata ystäviä, mutta luonnosta haetaan myös yksityisyyden ja vapauden kokemuksia. Luonto on virkistymisen, palautumisen ja vetäytymisen paikka. Luonnossa ”ei tarvi olla aina täydellinen”, kuten eräs nuori kirjoitti.

Toisaalta on myös joukko nuoria, jotka eivät näe yhteyttä luonnon ja onnellisuuden välillä. Luonto on heille epämiellyttävä tai jopa ahdistava ympäristö. Kriittinen suhtautuminen osoittaa luontosuhteiden polarisoitumista.

Luonnossa liikkuminen ei ole osa jokaisen suomalaisperheen arkea. Luontosuhde katkeaa helposti juuri teini-iässä, jos tukea sen ylläpitämiseen ei ole riittävästi tarjolla.

Lasten ja nuorten luontoyhteyden vahvistamiseksi tarvitaan sekä aikaa että paikkoja luonnon kohtaamiselle. Luonnossa olemisen taidot – esimerkiksi taito pukeutua sään mukaan, liikkua erilaisissa maastoissa, keksiä tekemistä ja nähdä luonnon yksityiskohtia – kehittyvät viettämällä aikaa luonnossa. Nuoruusiässä saaduilla kokemuksilla on tärkeä merkitys myöhemmän luontosuhteen ja luonnosta saadun hyvinvoinnin kannalta.

Rakennettujen puistojen lisäksi kaupungeista tulisi löytyä lähiluontoa, joka tukee lasten ja nuorten vapaata olemista ja leikkiä. Kauempana sijaitsevien luontokohteiden, kuten kansallispuistojen, tulisi olla saavutettavissa julkisin kulkuvälinein.

Luonnossa liikkumisen taitoihin opastamiseen niin päiväkodeissa, kouluissa kuin harrastustoiminnassa olisi tarpeen kiinnittää huomiota. Monipuoliseen harrastamiseen kannustamalla voitaisiin mahdollistaa myös ei-kilpailulliset luontoharrastukset.

Helsingin yliopiston Naturewell-tutkimuksessa vertaillaan retkeilyn ja muiden luontoharrastusten vaikutusta nuorten hyvinvointiin ja terveyteen – erityisesti elimistön mikrobiston koostumukseen. Tutkimuksessa selvitetään, voidaanko digitaalisen teknologian ja pelien avulla houkutella nuoria liikkumaan luonnossa. Tutkimukseen mahtuu vielä mukaan 9-luokkia Lahden seudulta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.