Lukijalta: ABBAsta ja Roviosta mallia uuteen nousuun

Erkki Puumalainen

Business Finlandin ympärille syntynyt kohu olisi voitu välttää, jos rahoitusten vanhentunut sääntömaailma olisi kehittynyt yhteiskunnallisten tarpeiden mukaan.

Nyt rahoitusta saa paras hakija, ei tekijä, koska virastoissa ei ole uuden aineettoman talouden ja investointien ymmärtämistä.

40 miljoonaa euroa kulttuuribisneksille on kulttuurin ja sen työntekijöiden halveksimista. Valtiolla on nyt avainpaikka katsoa sen tuoma hinta, kun yrittäjyys sammuu.

Vieläkö Suomella on varaa pitää yrittäjiä toisen luokan kansalaisina vailla sosiaali- ja muuta turvaa?

Viihdeyrittäjyydessä voi nyt laskea Seinäjoen Tangomarkkinoiden, Pori Jazzin ja tuhansien niitä pienempien viihdetilaisuuksien alueellisen arvon.

Eläisimme kenties öljyvaltioitakin rikkaampana, jos Mato Valtosen Wapit, Sonera, Digita, Nokia ja peli- sekä tekijänoikeusteollisuutemme olisi ymmärretty kansallisaarteina.

Uuden talouden yrityksiltämme vedettiin pääomahuolto ja niitä kiirehdittiin myymään alihintaan tai ajamaan konkurssiin.

Nämä päijäthämäläiset yritykset saivat tukea Business Finlandilta – katso, minkä verran tukea kaikkiaan 152 yritystä Päijät-Hämeessä sai

Onneksi Rovio-yhtiöllä oli yksityinen pääomitus, sillä Angry Birds-pelistä syntyi näyttö, kuinka Suomi voi kouluttamillaan ihmisillä ottaa aineettoman talouden valta-aseman.

Valitettavasti Supercell-yhtiö meni jo ulkomaiseen intressipiiriin turvatakseen resurssinsa.

 Luovien alojen ansainta on lähes lahjoitettu ulkomaisille voimakoneistoille.

Tätä tahtia olemme pian luovan talouden banaanivaltio tai siirtomaa. Se tarkoittaa, että saamme tehdä isäntämaiden säätämillä ehdoilla kaiken työn, mutta tulokset ohjautuvat ulkomaille.

Olemme muita maita jäljessä, vaikka kykymme innovoida ja kehittää on maailman huippua.

Luovan alan ammattilaiset voivat toimia täydellä teholla kaikkialla Suomessa myös karanteenissa.

Sodassa jokaiselle sotilaalle pitää antaa aseet, ammukset ja soppaa, ilman että joku suojavallien takana laskee kaloreiden ja sotataitojen riittävyyttä. Yrittäjä osaa pitää itsensä hengissä, elleivät ruoka tai ammukset lopu kesken hyökkäyksen.

Luovat yritykset pitää rahoittaa passiivisesta työttömyydestä aktiiviseen kehitystyöhön. Keikat menettänyt laulaja voi hyvällä laadulla ja markkinoinnilla tuotettuna synnyttää miljoonia euroja generoivan hitin.

ABBA:n Waterloo generoi Ruotsille maan autoteollisuuden kokoisen bisneksen.

Lahden Ravintola Roux tekee koronatuella ison kehityshankkeen – "Hankinnat suuntaavat parempaan ensi vuoteen"

Valtio on oikealla tiellä tukiessaan yrittäjiä. 1990-luvun lamassa se antoi ohjat pankeille. Lamasta toipuminen vei 10 vuotta, mutta sen hintana Suomi myi omavaraisuutensa ja tappoi vahvimmat yrittäjänsä.

Koronan jälkeistä aikaa ei ole, se pitää tehdä. Viime sodan jälkeiset korvaukset pakottivat Suomen agraariyhteiskunnasta teollisuusmahdiksi ja talousihmeeksi. Tästäkin on mahdollista ponnistaa jälkiteollisen ajan valtiomahdiksi.

BKT:mme voi pudota nyt jopa alle 200 miljardin euron. Se tarkoittaa vielä kipeämpiä leikkauksia sote- ja varhaiskasvatusaloilla.

Kehitys voisi olla toiseen suuntaan vireän brändi-, softa-, peli- ja tekijänoikeusteollisuuden myötä. Mikä parasta, aineettomassa teollisuudessa on kate kohdallaan ja luontokuorma mitätön.

Olemme nyt talouden maailmansodassa, ja jokainen maa pistää nyt itsensä etusijalle. Ulkomailta on turha odottaa Suomelle tuottavia investointeja tai muita apuja.

Vieläkö Suomella on varaa pitää yrittäjiä toisen luokan kansalaisina vailla sosiaali- ja muuta turvaa?

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut