Lukijalta: Lahden yhteiskoulu ostaa vanhan koulun, mutta Asikkala haluaa purkaa omansa

Antti Vilppula

Asikkalan kunnanvaltuustossa oli 4. kesäkuuta käsiteltävänä Vääksyn yhteiskoulun rakennushanke. Vanhan, vuonna 1931 valmistuneen ns. A-osan purkua koskevan esityksen johdosta oli kerätty purkua vastustavaan adressiin nimiä, joilla ei nytkään ollut vaikutusta asioiden kulkuun.

Valtuuston kokouksessa jäin vaille tietoa, miksi hankkeeseen oli ryhdytty ja miten asiaa oli selvitetty. Tämä ei puheenvuoroista käynyt ilmi – ainakaan niistä, jotka kuulin takapenkille.

Asiassa toki käytti pitkän puheenvuoron luonnospiirustuksia laatinut arkkitehti. Kuitenkin hän – kuten liian moni muukin kokouksen aikana puhujapöntössä esiintynyt – osoitti puheensa suoraan valtuuston puheenjohtajan pöydän takana oleville toimijoille ja unohti, että kokoustilassa on erittäin hyvä äänentoisto.

Valitettavasti siitä ei ole mitään hyötyä, jos ei ymmärrä suunnata puhettaan mikrofonin lähelle. Vain valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi ja muutama muu valtuutettu ymmärsivät äänentoiston tarkoituksen.

Ei pahoja löydöksiä

Itse asiasta ja sen valmistelusta sain käsityksen, kun tutustuin valtuutetuille jaettuun kokousaineistoon. Kokousasiakirjoissa oli Sweco PM OY:n laatima kuntotutkimusten yhteenveto, josta ilmeni, että Polygon oy oli tehnyt 2016 ja 2017 kosteus-, mikrobi- ym. tutkimuksia.

Raportissa on lueteltu suurimmat korjaustoimenpiteet ja todettu yhteenvetona, että suurimmat ongelmat sisäilman kannalta liittyvät rakenneosien tiiveyteen ja tekniseen toimivuuteen. Erityisen pahoja mikrobilöydöksiä ei ole tullut esille.

90 vuotta, nyt riski

Asiakirjoissa toistuu termi ’riskirakenne’. Kun kysyin tekniseltä johtajalta Harri Hirvoselta, mitä tämä termi pitää sisällään, hän antoi esimerkin tilanteesta.

Vanhan koulun (A-osa) yläpohjaeriste on muhua, ajalle tyypillistä luonnon eristettä – sammalta, turvetta, sahanpurua. Hirvonen totesi, että jos tällainen eriste saa ylimääräistä kosteutta, siinä alkaa mikrobitoiminta, joten se on riskirakenne.

On tullut mieleeni, mikä mahtaa olla sellainen eristemateriaali, josta kastuessaan ei tulisi riskirakennetta. Tämä muhu on ollut paikallaan lähes 90 vuotta ja vasta nyt se on todettu riskirakenteeksi.

Vuorikatu kelpaa kyllä

Kasvatus- ja opetuslautakunta perusti syksyllä 2017 hanketyöryhmän, joka on kirjannut listan rakennuksen puutteista, joista poimin muutaman.

Koulun tilat eivät vastaa sitä, mitä nykykoulun ja pedagogiikan mukaisilta tiloilta edellytetään. Monessa osassa koulun rakenteissa on riskirakenteita, jotka tulee ennemmin tai myöhemmin korjata, jotta ongelmat eivät realisoidu. Paikoitusalueet ovat ahtaat ja väärässä paikassa.

On huomion arvoista, että koulussa on riittävästi tilaa nykyiseen ja tulevaan tarpeeseen.

Opetustilojen nykyaikaisuusvaatimukseen liittyen olen jäänyt ihmettelemään, miten Lahden yhteiskoulu (LYK) saattoi erehtyä ostamaan 116 vuotta vanhan Vuorikadun kouluun. Miten siellä voidaan opettaa nykyvaatimusten mukaisesti?

Seinät vai sisältö?

Muutamaa uudisrakentamista vastustavaa puheenvuoroa lukuun ottamatta valtuustossa puhuttiin Asikkalan imagosta ja ulkopaikkakuntalaisten opiskelumahdollisuudesta Asikkalassa.

Miten hyvä bisnes se mahtaa olla, että kunta satsaa yli 20 miljoonaa euroa uuden koulun rakentamiseen? Keskusteltiin siitä, että asikkalalaisia opiskelee myös Lahden lukioissa ja että se johtuisi koulurakennuksesta.

Uskoisin tämän johtuvan pääasiassa monipuolisimmasta ainevalintojen mahdollisuudesta – kielet, musiikki ja muu taide, liikunta, yhteiskunta ja talous.

Hanke siirtyi jatkovalmisteluun vanhan koulurakennuksen purkamiseksi ja uuden nykyvaatimuksia vastaavan koulukompleksin rakentamiseksi. Toivottavasti ei erehdytä toteuttamaan Aurinkovuoren koulun kaltaista monitoimitilaa – eteisaulaa, joka on akustiikan suhteen kelvoton teatteri- kuorolaulu- ym. esityksille.

Kirjoittaja on asikkalalainen varatuomari

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

  1. Lahtelaiskoulujen etäruokailu kerää vahvasti suosiota – satoja ateriapakkauksia on silti jäänyt jakamatta
  2. 1.4. koronavirustilanne Päijät-Hämeessä: Varmistettuja tartuntoja yhteensä 32 - "Sairaalahoitojaksot vaihdelleet muutamasta päivästä useampaan viikkoon"
  3. Hartolan Cafe Rantapuisto yrityssaneeraukseen
  4. Hollolan tulos ennakoitua vähemmän pakkasella
  5. Saunarakennus tulessa – pelastajat ajoivat matkalla ojaan
  6. Vierumäen Metalli konkurssiin – työntekijät lopettaneet jo vuodenvaihteessa
  7. Lahden keskustaan ilmaisparkkeja ravintoloiden noutoruoan hakijoille – "Toivotaan, että vähän edes auttaisi"
  8. Näppis: Rajat sitten kiinni myös toisinpäin. Asikkalalaiset saavat jäädä omalle puolelleen.
  9. Suomalaiset valmistavat jo korona-suojaimia – "Hengityskoneelle voi tulla tarvetta"
  10. Lahden kaupunki harkitsee lomautuksia koronatilanteen takia – "Tärkeää, että valtio kompensoi täysimääräisesti kaikki menolisäykset"
  11. ESS:n lukijat osallistuvat nallehaasteeseen – katso kuvat hauskoista pehmoleluista ikkunoissa
  12. Verenpainetutkija Teemu Niiranen, 40, on löytänyt uusia selittäviä tekijöitä kansantaudin kehittymiseen, ja se voi johtaa entistä tehokkaamman lääkkeen syntyyn – "Verenpainepuolelle ei ole tullut yhtään uutta merkittävää lääkettä sitten 1990-luvun"
  13. Hämeen poliisi etsii anastetuksi epäillyn aggregaatin omistajaa
  14. LSL siirtyy reiteillään lauantain aikatauluihin ensi viikosta lähtien – muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta
  15. Tutkimus valottaa karua totuutta alle kouluikäisten lasten liikunnan tilasta – "Tulokset saattavat kertoa siitä, että liikunta ei ole riittävän monipuolista kehittämään motorisia taitoja"

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.