Mielipide: Langattoman 5G-verkon kääntöpuoli on vaiettu

Jari Malm

Etelä-Suomen Sanomat kertoi 16.4. Elisa Hämeen aluejohtaja Kalle Lehtisen suulla Elisan langattoman 5G-tietoliikenneverkon laajenemisesta Heinolaan. Elisan 5G-verkko on avattu Lahteen jo aiemmin ja muutkin verkkoyhtiöt seuraavat aikanaan perässä.

Kun kolme verkkoyhtiötämme ylistävät yhteen ääneen 5G-teknologian autuutta, on hyvä tuoda esille myös toisenlaisia näkökohtia.

5G-tukiasemien suuri tiedonsiirtomäärä tarvitsee aina selkärangakseen valokuidun, jossa data etenee kuidussa lähettäjältä aina tukiasemaan asti ja jatkaa siitä radioteitse asiakkaan laitteeseen. Koska 5G-signaalin kantavuus ei ole kovin pitkä, joudutaan tukiasemaverkko rakentamaan tiheäksi ja valokuitu vetämään joka tapauksessa varsin laajalle alueelle.

Kotien tai taloyhtiöiden suora liittyminen valokuituverkkoon ei siis useinkaan edellytä niin laajoja kaivuu-urakoita kuin ESS:n jutun perusteella voisi ymmärtää.

Radioliikenteen käyttäminen suurten datamäärien siirtoon ei ole myöskään energiatehokas ratkaisu. Tukiaseman lähettämästä energiasta suurin osa katoaa lämpönä ympäröivään ilmaan ja esteisiin, vain pienen osan päätyessä asiakkaan päätelaitteeseen.

Suorissa kaapeliyhteyksissä data siirtyy perille häviöttömästi alhaisemmalla energiankulutuksella. Verkkopelaajia kiinnostaa myös kiinteiden kuituyhteyksien alhainen viive, joka mobiiliyhteyksiä käytettäessä on lähes aina korkeampi.

Paikallaan pysyvissä käyttöpaikoissa tulisi kaapeliyhteyttä pitää ensisijaisena yhteystapana.

5G-teknologian tietoturvaongelmiin on kiinnitetty huomiota julkisessa keskustelussa. Yksityiskäyttäjän kohdalla tämä ei ehkä tunnu merkittävältä asialta, mutta kriittisissä teollisuus- ja terveydenhoitosovelluksissa, joilla 5G-tekniikkaa usein markkinoidaan, tilanne on aivan toinen.

Suuryrityksen yrityssalaisuuksien vaarantuessa tai sataman toiminnan häiriintyessä verkkohyökkäyksen aikana puhutaan miljoonien taloudellisista menetyksistä.

Sairaaloiden kohdalla saattaa potilaiden terveyskin olla vaaralle alttiina.

Heinolassa päästään nyt käyttämään Elisan 5G-verkkoa, Lahdessa se on jo tarjolla – kiinnostanut varsinkin niitä, joilla ei ole muuten mahdollisuutta huippunopeaan nettiyhteyteen

Terveysnäkökulman osalta tutkimustieto mobiiliverkkojen terveysvaikutuksista ei ole yksiselitteistä. Osa tutkimuksista viittaa mobiiliverkkojen säteilyn haitallisiin terveysvaikutuksiin, osassa taas ei ole havaittu merkitseviä terveysvaikutuksia.

Kun näyttöä molempiin suuntiin on olemassa, olisi syytä noudattaa varovaisuusperiaatetta. Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd) on tehnyt asiaa koskevan kirjallisen kyselyn eduskunnalle helmikuussa 2019. Kyselystä käy ilmi, että mm. Italiassa ja Sveitsissä terveyshaittojen mahdollisuuteen suhtaudutaan vakavasti.

Johtopäätöksenä voidaan sanoa, ettei 5G-teknologia ei ole ongelmatonta ja että mobiiliyhteyksiin liittyy näkökulmia, joista verkkopalvelujen tarjoajat ovat hiljaa.

Suomi on ollut globaali edelläkävijä mobiiliyhteyksien käyttöönotossa samalla kun perinteinen kuparikaapeleihin perustuva matkapuhelinverkko on ajettu alas. Langattomuutta tarjotaan nykyään ratkaisuksi kaikkiin tilanteisiin.

Onkohan tässä menty liian pitkälle? Mitä 5G-teknologian voimakkaalla edistämisellä halutaan saavuttaa? Eikö jo sana ”mobiili” viittaa liikkuvaan käyttöön, johon mielestäni mobiiliyhteydet tulisi ensisijaisesti varata?

Paikallaan pysyvissä käyttöpaikoissa kuten kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla tulisi kuitu- tai muuta kaapeliyhteyttä pitää ensisijaisena yhteystapana ja käyttää mobiiliyhteyksiä vain siellä, missä muuta vaihtoehtoa ei järkevästi voida tarjota.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.