Lukijalta: Jättisatsaus terveydenhoitoon myös taantuman torjuntaa

Juha Tervala

Koronavirus aiheuttaa terveys- ja talouskriisin.

Ajoittain esitetään, että ne olivat vastakohtia. Koronaviruksen nopea leviäminen, ilman poikkeustoimia, johtaa kuitenkin tilanteeseen, jossa talous kärsii, koska ihmiset pelkäävät terveytensä puolesta.

Toki poikkeustoimilla on kielteisiä vaikutuksia taloudelle lyhyellä ajalla, mutta terveyden näkökulmasta ne voivat ovat perusteltuja. Talouskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan poikkeustoimien ja pelon lieventämistä, eli siis terveyskriisin voittamista.

Taistelussa koronavirusta vastaan on suunnattava huomattavia resursseja terveydenhoitoon samalla tavoin kuin sodan aikana resursseja ohjataan sotatalouteen.

Julkisen sektorin on kyettävä tarjoamaan terveydenhoitojärjestelmälle resurssit, joista on apua terveyskriisin lyhentämiseksi.

Suomen bruttokansantuote (bkt) oli 2019 noin 240 miljardia euroa. Esimerkiksi 2,4 miljardin lisäbudjetti vastaisi kuitenkin vain prosenttia kriisiä edeltävästä bkt:stä. Rahalla pitäisi pyrkiä – parhaaksi katsotulla tavalla – terveyskriisin mahdollisimman nopeaan nujertamiseen.

Oleellista ei ole kysyä, onko meillä siihen varaa. Suomen bkt voi laskea kriisin takia 10 prosenttia. Jos pysymme passiivisina, terveyskriisin aiheuttama talouskriisi pitkittyy ja bkt voi laskea 15 prosenttia.

Passiivisuuden takia menetetyn tuotannon arvo voi olla 12 miljardia euroa jo pelkästään tänä vuonna.

Terveydenhoitoon keskittyvä lisäbudjetti lieventäisi vakavan taantuman tai laman pitkäaikaista haitallista vaikutusta talouteen.

Julkinen alijäämä riippuu voimakkaasti suhdannetilanteesta, ja terveyskriisin pitkittyminen heikentää dramaattisesti julkista taloutta.

Meillä ei siis ole varaa olla lisäämättä julkisen terveydenhoidon rahoitusta nopeasti, mikäli se voi nopeuttaa virusepidemian saamista hallintaan.

Makrotaloustieteen mallit tarjoavat kaksi syytä siihen, miksi lisärahoitus terveydenhoitoon olisi hyvinvoinnin kannalta erittäin hyödyllistä juuri nyt.

Koronakriisin aikana terveydenhoitoon ohjattu julkinen kulutus pelastaa ihmishenkiä, joten sen suora hyöty olisi huomattava.

Julkisen terveydenhoidon lisärahoituksella voidaan myös lyhentää terveyskriisiä, joka myös lieventäisi ns. hystereesiä.

Taloustieteessä hystereesi tarkoittaa, että lyhytaikaiset ilmiöt aiheuttavat pitkäaikaisia vaikutuksia. Esimerkiksi kerran noustuaan työttömyys ei enää helposti palaudu ennalleen.

Empiirisesti on havaittu, että vakavien taantumien jälkeen talous alkaa kasvaa, mutta bkt ei palaa kriisiä edeltävälle kasvu-uralle.

Nykyisessä tilanteessä mikään ei estä vakavaa taantumaa tai lamaa. Terveydenhoitoon keskittyvä lisäbudjetti, joka lyhentäisi terveys- ja talouskriisiä, kuitenkin lieventäisi vakavan taantuman tai laman pitkäaikaista haitallista vaikutusta talouteen. Nykyisessä tilanteessa onkin poikkeukselliset vahvat perusteet lisätä julkisen terveydenhoidon rahoitusta massiivisesti ja välittömästi.

Kirjoittaja on taloustieteen kandiohjelman johtaja Helsingin yliopistossa

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut