Lahti vuonna 2030: keskusta hiipii Vesijärven suuntaan, taidemuseo kiinnostaa

Juha Honkonen

Tänään lauantaina Lahti Lackathon -tapahtumassa visioidaan, millainen kaupunki on 2030. En ole Malski Areenalla mukana, joten laitan mietintämyssyn päähäni jo nyt.

Katse siirretään 12 vuoden päähän. Ei siis niin kauas, että visioissa lentelisi autoja niin kuin tulevaisuusskenaarioissa usein. Nyt näkymissä on iso kauhallinen realismia.

Lahden väestö on kasvanut reilun kymmenen vuoden aikana hitaasti. Asukasluku vuonna 2030 on 125 487.

Ostovoimaltaan potentiaalisia lahtelaisia on muuttanut Helsinkiin ja Tampereelle, ja tilalle on tullut väkeä Päijät-Hämeen taantuvista kunnista kuten Heinolasta.

Lahti on oikea yliopistokaupunki, sillä Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT on lisännyt toimintaansa. Lahti pesee vetovoimassa Lappeenrannan, joten 2030 pohditaan, pitäisikö kaupunkien olla opinahjon nimessä toisin päin.

Alkusyksyisin keskustassa nähdään teekkareita, kun esimerkiksi tuotantotalouden opiskelijat viettävät railakkaita fuksiaisiaan. Aleksin appro on noussut suosituksi vuosittaiseksi tapahtumaksi. Siinä haalarikansa kiertää keskustan kuppilasta toiseen keräten suoritusmerkintöjä.

Mukkulaan ja Niemeen on tullut kampuksen myötä uutta eloa. Vaikka keskusta ei ole ihan vieressä, vain harva opiskelija haaveilee omasta autosta. Edullisempaa ja helpompaa on liikkua yhteiskäyttöautoilla, joista suuri osa on jo itseohjautuvia.

Kehätien ansiosta Lahti on helppo kiertää. Onnettomuuksien määrä on laskenut selvästi, kun valtatie 12:n vaaralliset risteykset ovat historiaa.

Saksalankatu on rauhoittunut, koska moottoritien uusi liittymä vetää Helsinkiin keskustan itäosasta matkaavat. Esimerkiksi Kerinkalliolla asuvat kiittävät.

Ohitustie ei ole tuonut juurikaan uusia yrityksiä Lahden puolelle. Niitä on lähinnä siirtynyt vanhan valtatien varresta. Keskusta on hieman tiivistynyt, sillä matkakeskuksen kupeeseen on noussut kourallinen kerrostaloja ja pari uutta kauppaa.

Keskusta on liikkunut myös Vesijärvelle päin. Ranta-Kartanon asuinalue uintikeskuksineen on täyttynyt asukkaista, ja etupäässä messu-, konsertti- ja kisavieraisiin nojautuva matkailubisnes kiittää uudesta hotellikapasiteetista. Keskustan toisella puolella Paavola on muuttumassa pelkäksi asuinalueeksi.

Uusi taidemuseo LAD on vähän syrjässä mutta vakiinnuttanut paikkansa Lahden suosituimpien nähtävyyksien joukossa. Saman katon alle on siirretty muitakin museoita.

Tänä vuonna, 2030, järjestetään talviolympialaiset. Lahti harkitsi kumppaneineen niiden hakemista, mutta aika, rahat ja into loppuivat kesken.

Lahti on entistä lähempänä Keski-Eurooppaa, kun Helsinki–Tallinna-tunneli on valmistumassa. Myös lentokentälle pääsee junalla suoraan ilman vaihtoa.

Kaupungin valtti on jälleen kerran sijainti – aivan kuin 160 vuotta aiemmin, jolloin Riihimäen ja Pietarin välillä alkoi junayhteys Lahden pikkuruisen kylän kautta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.