Pääkirjoitus: Hallituksen kehysriihestä tuleekin koronariihi

Koronakriisi pakottaa hallituksen keskittymään kehysriihessään nykyisten työpaikkojen turvaamiseen uusien luomisen sijasta. Emmi Korhonen / Lehtikuva

Sanna Marinin (sd.) hallitus kokoontuu tiistaina ensimmäiseen kehysriiheensä tyystin toisenlaisessa tilanteessa kuin vielä runsas kuukausi sitten osattiin kuvitella. Vaikka koronavirusepidemia lähestyi silloin Suomea jo kovaa vauhtia, meillä luultiin yhä, että kehysriihen painopiste tulee olemaan hallituksen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti työllisyysasteen kasvattamisessa ja uusissa ilmastoratkaisuissa.

Kaikki muuttui epidemian ulotettua pitkät lonkeronsa myös tänne asti, mikä pakotti hallituksen säätämään jyrkkiä poikkeustoimia. Niiden kielteisiä vaikutuksia on nyt paikkailtava riihessä niin ahkerasti, että eväät eivät juuri muuhun riitä.

Kehysriihessä on määrä sopia jo toisesta koronakriisin aikaisesta lisätalousarviosta, jonka avulla poikkeustoimien horjuttamat yritykset yritetään pitää pystyssä.

Ensimmäisen lisäbudjettinsa hallitus nikkaroi kokoon jo pari viikkoa sitten, mutta lainarahoitukseen painottuneena se osoittautui riittämättömäksi. Suomen sulkeminen tyhjensi monen yrityksen kassan niin nopeasti, ettei siihen auta kuin silkka rahallinen tuki. Sitä hallitukselta lienee luvassa. Toki haastetta hankaloittaa, että samaa hallitukselta odottavat lukuisat muutkin tahot. Eivät vähiten kunnat, joiden tuloihin kriisi iskee valtavan loven samalla, kun menot kasvavat kovaa vauhtia.

Hallitus nosti aivan oikein kansalaisten terveyden etusijalle lähtiessään nujertamaan koronaepidemiaa. Yhtä tärkeää on silti pyrkiä varmistamaan, etteivät terveet yritykset mene poikkeustoimien seurauksena nurin. Jos niin käy, Suomen talous romahtaa entistä syvemmälle ja siitä toipuminen veisi entistä kauemmin.

Molempiin tarkoituksiin tarvitaan miljardikaupalla lisävelkaa, mutta siihen turvautuminen on näissä oloissa jopa suositeltavaa edellyttäen, että hallitus sitoutuu samassa yhteydessä uskottavaan suunnitelmaan julkisen taloutemme vahvistamiseksi kriisin jälkeen. Uusien työllisyyttä lisäävien toimien kuten muidenkin rakenteellisten uudistusten tarve on silloin entistä suurempi.

Viimeistään loppukesän budjettiriihessä katse on käännettävä myös siihen, miten Suomi nostetaan koronakriisin kaivamasta syvästä kuopasta.

Kehysriihessään hallituksen on vielä tarpeen keskittyä tulipalojen sammuttamiseen. Viimeistään loppukesän budjettiriihessä katse on käännettävä myös siihen, miten Suomi nostetaan koronakriisin kaivamasta syvästä kuopasta. Käytännössä se ikävä kyllä edellyttää hallitusohjelman kovakätistä päivittämistä, toisin sanoen luopumista monesta hyvässä tarkoituksessa valmistellusta ja ehkä jo päätetystä menoerästä.

Toki samalla on syytä pitää visusti mielessä opit, jotka saatiin 1990-luvun laman jälkihoidossa tehdyistä virheistä. Niitä ei pidä toistaa 2020-luvulla.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut