Lukijalta: Hoivavastuun tasapuolisempi jakaminen hyödyttää kaikkia

Terhi Heinilä

Marja Kaitanen kysyy kotiäitien arvostusta käsittelevässä mielipidekirjoituksessaan (ESS 26.3.), miksi miesten pitäisi jäädä kotiin hoitamaan lapsia ja naisten pyrkiä ”miesten töihin”. Kaitanen vaati myös arvostusta kotitalouksissa tehtäville töille.

Naisjärjestöjen Keskusliitto on pitkään vaikuttanut tasa-arvoisemman yhteiskunnan saavuttamiseksi. Tasa-arvolla tarkoitamme samanlaisia oikeuksia ja velvollisuuksia eli oikeudenmukaista yhteiskuntaa kaikille sukupuolille.

Tällä hetkellä hoivavastuu on vahvasti sukupuolittunut: naiset pitävät yli 90 prosenttia hoitovapaista. Naiset hoitavat lasten lisäksi myös iäkkäitä vanhempiaan, ja kaksi kolmasosaa täyspäiväisistä omaishoitajista on naisia.

Naiset tekevät edelleen suurimman osan kotitöistä, usein tahtomattaan. Arvostamme ja kunnioitamme naisten tekemää työtä, myös lasten kanssa ja kodeissa. Kysymys on oikeudenmukaisesta työnjaosta.

Hoivavastuun epätasainen jakautuminen vaikuttaa paitsi naisen talouteen pienempinä eläkkeinä ja palkkatuloina, myös isien oikeuksiin. Myös miehillä on oikeus tasa-arvoiseen vanhemmuuteen ja läheiseen hoivaan. Jos yhteiskunnan rakenteet painottavat kotiäitiyttä ja kannustavat siihen, nähdään nainen jatkossakin päähoivaajana.

Tällä taas on vaikutusta sukupuolistereotypioiden vahvistumiseen ja esimerkiksi nuorten naisten syrjimiseen työmarkkinoilla raskausmahdollisuuden vuoksi.

Erillinen verotus ja esimerkiksi yksilöperustainen sairasvakuutus ovat olleet edellytys sille, että naiset ovat voineet päättää omasta elämästään ja olla taloudellisesti riippumattomia.

Nämä etuudet mahdollistavat sen, että nainen ei jää puille paljaille, jos hän eroaa puolisostaan tai puoliso menehtyy.

Naiset hoitavat lasten lisäksi myös iäkkäitä vanhempiaan.

Perheen ulkopuolelle sidottu työpaikka mahdollistaa taloudellisesti myös väkivaltaisesta suhteesta lähtemisen.

Uskomme tasa-arvoiseen tulevaisuuteen. Sen rakentamiseen vaaditaan aina rakenteellisia muutoksia, jotka pidemmän päälle vaikuttavat myös asenteisiin.

Tällä hetkellä moni nainen saa kuulla kritiikkiä ”liian aikaisesta” paluusta töihin vanhempainvapaan jälkeen.

Miehillä taas on vaikeampaa neuvotella pidemmistä hoitovapaista työpaikoillaan.

Yhteiskunnan tehtävänä on mahdollistaa se, että jokainen voi käyttää kaiken potentiaalinsa ja elää merkityksellistä elämää ilman ylhäältä annettuja valmiita ennakko-oletuksia sopivista rooleista. Yksilölliset etuudet ovat yksi askel tätä kohti.

Jos vanhempainvapaat toteutetaan niin, että kummatkin vanhemmat nähdään tasavertaisina hoivaajina myös etuuksien suhteen, voivat perheet aidosti päättää hoivan jakautumisesta.

Naisjärjestöjen Keskusliitto on samaa mieltä siitä, että kotitalouksissa tehtävää työtä on arvostettava enemmän. Se ei tapahdu menneeseen palaamalla, vaan oikeudenmukaisella työnjaolla.

Kirjoittaja on Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut