Pääkirjoitus: Kriisiperheille uudenlaista apua Päijät-Hämeessä

Lastensuojelun työsarka on kasvanut viime vuosina Päijät-Hämeessä ja varsinkin Lahdessa. Janne Riikonen

Aloitetaan myönteisestä näkökulmasta. Vaikka moni lapsiperhe kärsii Päijät-Hämeessäkin erilaisista ongelmista, jotkut vakavistakin, ne kohdistuvat vain suureen vähemmistöön nuorista. Isossa kuvassa lasten ja nuorten hyvinvointi on lisääntynyt kaiken aikaa, kuten THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo muistutti taannoin hyvinvointiyhtymän tilaisuudessa, jossa esiteltiin maakunnan lapsiperhepalveluja ja suunnitelmia niiden parantamiseksi.

Parantamisen varaa on kosolti, sillä valoisalla kokonaiskuvalla on synkempi varjopuolensa. Lapsiperheiden pahoinvointi on Päijät-Hämeessä lisääntynyt viime vuosina selvästi, ja pelättävissä on, että koronakriisistä mitä ilmeisimmin seuraavat sosiaaliset ongelmat kärjistävät tilannetta entisestään.

Lastensuojeluilmoitusten ja -hakemusten määrä kasvoi viime vuonna liki viidenneksellä. 70 prosenttia koski lahtelaisia lapsia, joita otettiin huostaan noin puolet enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko Päijät-Hämeessä kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä kohosi 27 prosentilla. Maakunnan luvut ovat valtakunnallisesti keskimääräistä synkempiä.

Päijät-Hämeessä ei ole jääty ihmettelemään huolestuttavaa suuntausta tumput suorana. Täällä on jo ehditty toteuttaa erityinen palveluseteli lapsiperheiden kotipalvelua varten, ja nopean puuttumisen perhetyötä on kehitetty. Parhaillaan maakunnassa on perusteilla useita perhekeskuksia. Niissä nuorille perheille tarjotaan sosiaali- ja terveyspalveluja kätevästi samojen ulkoseinien sisällä.

Eräänlaisesta yhden luukun periaatteesta on kyse myös aivan uudenlaisessa toimintatavassa, johon Päijät-Hämeessä on aikomus siirtyä vaikeuksiin joutuneiden lapsiperheiden auttamiseksi. Heitä varten ollaan kokoamassa ja kouluttamassa eri alojen ammattilaisista koostuvia asiantuntijaryhmiä.

Kun sosiaalityöntekijä saa avukseen vaikkapa psykologin, psykiatrian erikoissairaanhoitajan ja sosiaaliohjaajan, perheitä voidaan auttaa yhdellä kertaa laajemman asiantuntemuksen turvin ja kokonaisvaltaisemmin kuin vanhalla hajautetulla käytännöllä. Oletettavasti se on tehokkaampaa.

Uuteen toimintatapaan kohdistetaan suuria odotuksia, sillä se on testattaessa ehtinyt jo tuottaa lupaavia tuloksia. Eikä uudistuksen edes pitäisi juuri rasittaa hyvinvointiyhtymän horjuvaa taloutta. Vähäiset investoinnit maksavat itsensä nopeasti takaisin, jos malli osoittaa tehonsa. Sama pätee kaikkiin ennaltaehkäiseviin palveluihin, joilla voidaan tukea lapsiperheitä ja vanhemmuutta jo ennen kuin ongelmat ehtivät paisua ylivoimaisiksi. Tämä oppi on syytä pitää mielessä koronakriisinkin pyörteissä.

Pelättävissä on, että koronakriisistä seuraavat sosiaaliset ongelmat kärjistävät tilannetta entisestään.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut