Hanna Myyrän Esalainen: Joskus tätäkin sotaa muistellaan viisaasti

Hanna Myyrä

Hanna Myyrä

Joskus muinoin lukion historianopettaja kertoi teettäneensä oppilaillaan lehtijutun 30-vuotisen sodan alkamisesta. Joku oli otsikoinut sen räväkästi: ”30-vuotinen sota on alkanut!” Virhe piili luonnollisesti siinä, ettei sodan alkaessa kukaan tiennyt, kuinka kauan sota tulee kestämään.

Tämä toimikoon löyhänä analogiana juuri alkaneeseen koronasotaan. Me emme tiedä yhtään, kuinka kauan tämä koronasota tulee kestämään ja mikä on sen lopputulos. Emme tiedä, kuinka moni sairastuu ja kuinka paljon se lisää kuolleisuutta normaalioloihin verrattuna.

Ehkä juuri se tekee tästä niin piinallista. Jos tietäisimme, että nyt pysytään kaksi kuukautta kotona ja sitten elämä palaa vähitellen normaaliksi, voisimme alkaa suunnitella elämää poikkeusolojen jälkeen. Nyt emme pysty sanomaan, vietämmekö myös kesälomat muita vältellen ja kotona tai lähiseudulla pysyen.

Arviot epidemiahuipun kestosta vaihtelevat tällä haavaa 120 päivästä 160 päivään. Laskenta alkaa maaliskuun alusta. 120 päivän malli tarkoittaisi siten paluuta vähitellen normaaliin arkeen kesäkuun lopusta, ja pidempi malli sitä, että elämä alkaisi normalisoitua vasta elokuussa. Toisaalta arvioita on esitetty myös puolesta vuodesta tai jopa loppuvuodesta.

Epävarmuuden vuoksi myös monien yritysten on pakko varautua tulojen menetyksiin ennalta tuntemattomaksi ajaksi. Lomautus- ja yt-neuvottelu-uutisia tulee joka päivä.

Kun koronakriisi on ohi, joko kiittelemme jälkikäteen sitä, että hallitus sai epidemian jämäkästi hallintaan tai moitimme sitä, etteivät rajoitustoimet olleet riittävän tiukkoja alusta lähtien.

Toisaalta jotkut saattavat moittia sitäkin, että rajoitustoimet olivat liian kireitä ja ajoivat maan äkkijyrkästi syvään lamaan.

Sitä, kuinka monen henki rajoitusten vuoksi säästyy, on huomattavasti vaikeampaa arvioida kuin lopullista uhrien määrää. Se kannattaa muistaa, kun tehdään tilinpäätöstä.

Miksi Singapore torjui koronan muita paremmin? "Johtaminen ja ohjeiden toimeenpano ulottuvat aivan ruohonjuuritasolle", sanoo maassa vuosia asunut

Koska tilanne on uusi, ei ole yhtä oikeaa tapaa ratkaista tilannetta ja eri maissa onkin päädytty hyvin erilaisiin ratkaisuihin ja eri aikatauluilla. Tilanteen vakavuudesta on myös erilaisia arvioita, koska aiempaa kokemusta vastaavantyyppisestä pandemiasta ei meillä ole.

Etelä-Korea ja Singapore saivat epidemian nopeasti hallintaan eristämällä nopeasti tartunnan saaneet, testaamalla oireilevat laajasti ja jäljittämällä altistusketjut. Suomessa ei ole mahdollisuutta samaan, sillä kaikkia ei kyetä testaamaan. Se vääristää kokonaiskuvaa viruksen leviämisestä.

Ruotsissa on puolestaan toistaiseksi menty melko maltillisella linjalla, mutta toimintamalli saattaa vielä sielläkin muuttua, koska koronatartuntojen ja -uhrien määrä kasvaa maassa nopeasti.

Koska myös asiantuntijoiden näkemykset poikkeavat toisistaan, on meidän maallikoiden vain viisainta toimia siten, ettemme itse kasvata tartuntariskiä.

Koronaviruksen aiheuttaman epidemian hoidosta on varmasti jälkikäteen paljon opittavaa tulevia viruspandemioita varten. Seuraavalla kerralla olemme varautuneet paremmin.

Tutkija ihmettelee, miksi THL ei ole avoin koronaennusteissaan – emeritusprofessori arvioi, että Suomessakin joudutaan määräämään ulkonaliikkumiskielto

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut