Jukka Oksaharju: Osingonmaksu pois yritysten agendalta

Jukka Oksaharju

Jukka Oksaharju

Vuosi sitten Helsingin pörssin yritykset maksoivat omistajilleen 14 miljardin euron ennätysosingot. Tänä keväänä koko osingonmaksusta luopumista on harkittava vakavasti yhteiskunnallisen tilanteen vuoksi.

Pörssiyritysten yhtiökokouksille alkuvuoden aikana julkistettujen osinkoehdotusten ja vastikään tulevaisuuteen siirrettyjen yhtiökokousten välissä ehtii tapahtua valitettavan paljon.

On huomattava, että osakeyhtiölain mukaan osingonjaosta tulee päättää yhtiökokouksessa niillä tiedoilla, jotka silloin on käytettävissä. Tänään ollaan aivan eri tilanteessa kuin osinkoehdotuksia yhtiökokouksille laadittaessa.

Kyse ei ole ainoastaan solidaarisuuden tarpeesta. Suomalaisyritysten riskit eivät kohdistu ensisijaisesti vakavaraisuuteen vaan kassavirtaan ja maksuvalmiuteen. Lainkin mukaan maksukyky on huomioitava yhtiökokouksessa: osingonmaksun on vastattava yrityksen muuttunutta maksukykyä.

Osinkoja ei saa jakaa, jos yritys ei kykene jatkamaan normaalia toimintaansa osingot maksettuaan. Koronakriisissä kassavarojen ehtymisen riskit ovat jo näkyvissä. Ei siis ole enää kyse ennakoimattomasta riskistä.

Harva yritys vajoaa konkurssiin varojen loppumisen vuoksi. Useampi kaatuu, kun kassasta loppuvat rahat laskujen maksamiseen.

Laskuja on mahdotonta maksaa vessapaperikoneen varaosilla .

Laskuja on useimmiten mahdotonta maksaa varastosta löytyvillä tavaroilla tai vessapaperikoneen varaosilla. Koronakriisissä aktiviteetti seisahtuu ja kassalla on pärjättävä.

Osingoista pidättäytyminen suojelee kassaa. Kun kassa kestää yli synkän virran, yritys ei juuri menetä pitkän ajan arvoaan. Yrityksen arvohan on sen tulevaisuuden osinkojen nykyarvo, eikä yksi osinkokevät arvoon paljoa vaikuta.

Osingottomuudelle on muitakin taloudellisia perusteita. Yrityksen tulee suojella henkilöstöään ja pitää kiinni osaajistaan. Heitä tarvitaan, kun talous aikanaan elpyy. Nyt jos koskaan yrityksellä olisi tarjolla myös tilaisuus elävöittää arvonsa todelliseksi yrityskulttuuriksi.

Myynnin seisahtuessa kassavaroilla voisi lisäksi panostaa tuotekehitykseen. Tämä ylläpitäisi työpaikkoja ja samalla yritys nousisi kilpailijoitaan vahvempana seuraavaan nousukauteen.

Sekin on selvää, että harva yritys pärjää jatkossakaan ilman alihankkijoitaan ja kumppaniyrityksiään. Näistä monella leikkaantuu myynnistä kymmeniä prosentteja. Nyt olisi viisautta rahoittaa yrityksen toiminnalle keskeisiä kumppaneita kriisin yli.

Jos k assa on kunnossa, yritykset voivat luoda uusia kasvuaihioita yritysostoillakin, koska ostokohteiden hinnat ovat romahtaneet. Ostaja voisi näin osaltaan tukea työllisyyttä ostokohteessa.

Vaihtoehtona yritys voisi ostaa markkinoilta pois osan omista, kurssitasoaan menettäneistä osakkeistaan. Osakkeet voitaisiin mitätöidä, jolloin jäljelle jäävien omistajien suhteellinen omistusosuus yrityksestä kasvaisi. Tällä tavalla olisi mahdollista nostaa kotimaista omistusosuutta yrityksestä, kun ulkomaalaisomistajat parhaillaan etsivät hätäuloskäyntiä.

Osingonjako löytyy listan lopusta, kun yritys nyt pohtii järjellistä rahankäyttöä.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu