Mitä tehdä, kun nenä vuotaa tai kasvot punoittavat teatterissa, kampaajalla tai pukukopissa?

Yhä useampi suomalainen kokee tuoksuyliherkkyyttä. Mikko Stig / LEHTIKUVA
STT

STT

Tuoksuherkkyys vaikuttaa yleistyneen Suomessa, arvioidaan Allergia-, iho- ja astmaliitossa sekä Helsingin allergia- ja astmayhdistyksessä. Taustalla on osittain se, että tietoisuus asiasta on lisääntynyt. Tuoksuherkkyydestä on nykyään enemmän tietoa kuin ennen ja vaiva on enemmän esillä julkisuudessa, joten asiasta uskalletaan puhuakin avoimemmin.

Yleistymistä selittää myös lisääntynyt altistuminen erilaisille kemikaaleille ja tuoksuille. Allergia-, iho- ja astmaliiton vuoden 2016 tutkimuksen perusteella jopa 32 prosenttia suomalaisista kärsii tuoksuherkkyydestä. Otoksessa oli mukana noin 1 300 ihmistä, joista rajattiin astmaa sairastavat pois.

Tuoksuherkkyys tarkoittaa poikkeavaa tapaa reagoida tuoksuihin ja hajuihin. Oireina ovat esimerkiksi pääsärky, huonovointisuus, nuha- ja silmäoireet tai kasvojen punoitus.

– Useimmiten oireita tulee paikoissa, joissa on paljon tuoksuja: juhlatilaisuuksissa, teatterissa, kampaajalla, pukukopeissa tai julkisissa kulkuvälineissä, sanoo allergia- ja astmaneuvoja Anne Vuorenmaa Allergia-, iho- ja astmaliitosta.

Farmaseutti Merike Laine Helsingin allergia- ja astmayhdistyksestä kertoo, että tyypillisimpiä oireiden aiheuttajia ovat haju- ja partavedet, tuoksukynttilät, voimakas hienhaju tai ilmanraikastimien tuoksu.

Tuoksuherkkyyttä ilmenee kaikissa ikäluokissa, mutta eniten sitä on keski-ikäisillä naisilla ja astmaatikoilla.

– Astmaatikon keuhkot reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin tavallista herkemmin, minkä takia myös tuoksut aiheuttavat helpommin oireita, Laine toteaa.

Oireita myös tupakansavusta ja painomusteesta

Kaikki tuoksuherkkyydestä kärsivät eivät saa oireita samoista tuoksuista. Vaikka tuoksuherkkyys tyypillisesti yhdistetään hajuvesiin, yhtä lailla oireita voi aiheuttaa esimerkiksi tupakansavu tai painomusteen tuoksu.

Vuorenmaan mukaan osa tuoksuherkistä saa oireita jo hyvin pienestä tuoksuaistimuksesta, kun taas osalle oireet ilmaantuvat vasta voimakkaan altistumisen jälkeen.

– Tuoksuherkkyyden taustalla olevaa mekanismia ei tunneta. Se kuitenkin tiedetään, että tuoksuherkkyydestä kärsivien hajuaisti ei ole millään tavalla herkempi kuin muilla ihmisillä, Vuorenmaa sanoo.

Allergia-, iho- ja astmaliiton kyselytutkimuksen mukaan useampi kuin joka neljäs tuoksuherkkyydestä kärsivistä kokee, että vaiva heikentää heidän elämänlaatuaan merkittävästi ja rajoittaa sosiaalista elämää sekä työ- että vapaa-ajalla. Osa on joutunut olemaan pois töistä oireilun vuoksi. Lievät oireet sen sijaan harvoin rajoittavat elämää.

Vuorenmaa kertoo liiton pyrkivän lisäämään suomalaisten tietoisuutta asiasta.

– Sanomamme on, että enemmän ymmärrystä ja vähemmän nipottajaksi leimaamista.

Laine uskoo ymmärryksen puutteen johtuvan siitä, ettei asiaa osata ajatella muiden näkökulmasta: jos ei itse kärsi tuoksuherkkyydestä, voi olla vaikea ymmärtää, kuinka hankalia oireita tuoksut aiheuttavat toisille. Oma nenä myös helposti tottuu omassa käytössä oleviin hajusteisiin, minkä vuoksi tuoksujen voimakkuutta ei enää huomata ja niiden käyttöä saatetaan pikkuhiljaa lisätä.

Apua antihistamiineista ja kortisonisuihkeista

Tuoksuherkkyyteen ei ole olemassa mitään täsmälääkettä. Vaivasta kärsiviä neuvotaankin yleensä vain välttämään oireita aiheuttavia tuoksuja, Vuorenmaa kertoo.

Merike Laineen mukaan pahimpia oireita aiheuttavia paikkoja kannattaa välttää, mutta oman sietokyvyn rajoissa olisi kuitenkin tärkeää liikkua eri paikoissa. Elämänlaatua heikentäväksi vaiva koetaan helposti nimenomaan silloin, kun se rajoittaa liikkumista – etenkin, jos aletaan luopua tärkeistä menoista sen takia.

Laineen mukaan jotkut saavat oireisiin apua esimerkiksi antihistamiineista, kortisonisuihkeista tai päänsärkylääkkeistä.

– Kannattaa valita omaan käyttöön vain tuoksuttomia tuotteita ja vinkata niistä myös lähipiirille ja työyhteisölle, Laine neuvoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Lahtelaisystävykset jättivät työnsä ja perustivat uudenlaisen ikäihmisten ystäväpalvelu Gubben – nyt yritys toimii koko Suomessa ja ehkäisee vanhusten ja nuorten syrjäytymistä
  2. Koronavirustestien määrä kasvanut räjähdysmäisesti Päijät-Hämeessä – testeihin hakeudutaan lievimmistäkin oireista
  3. Kassojen jäsenmaksuissa yli kymmenkertaiset erot – "Jäsenemme eivät ole huomanneet kassan maksun nousua"
  4. Maastoa paloi noin hehtaarin verran Hollolan Herralassa
  5. Sienestäjä teki erikoisen löydön Nastolasta – satoja vanhoja kolikoita oli kätketty maan alle
  6. Lahdessa on tarjolla kesäteatteria tänä kesänä – näytelmän pääosassa hauskuuttaa monien tuntema Sipi Pelle
  7. Pohjalaisfirma jatkaa perinteistä jääkairojen valmistusta Heinolassa, edellinen valmistaja Konsaku on hakeutunut konkurssiin – "Jääkairoista tuli rahanreikä"
  8. Rapistuva kiinteistö Hämeenkatu 24:ssä Lahdessa odottaa yhä korjaustöiden jatkumista – "Jos rakennus on suojeltu, on tilanteeseen helpompi puuttua"
  9. Kärköläläinen Susanna Kirvesniemi väsyi poliklinikkatyön hektisyyteen ja teki rohkean ratkaisun – "Tajusin, että en jaksa tässä hommassa eläkepäiviin asti"
  10. Valaisinpylvääseen osunut moottoripyöräilijä kuoli Lahdessa
  11. Kirjastojen määrään ei haluta puuttua Lahdessa – säästöpaineet voivat silti laittaa kirjastot koville: "Kirjastoverkossa ei ole enää löysää"
  12. Lukijalta: Itsekkyys ja tekopyhyys rehottivat Lahden urheilukisoissa
  13. Lahti on mukana Itämeripäivän juhlinnassa
  14. Avoimet puutarhat keräsi 70 000 vierailijaa – virtuaaliesittelyt nähtävillä vielä heinäkuun loppuun asti
  15. Vanha vesijohto halkesi – vettä suihkusi Lahden Diakoniasäätiön talon arkistoon

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.