Tavaraviennin arvo nousi viime vuonna – tuonnin arvo supistui

Merikonttia siirretään Vuosaaren satamassa Helsingissä. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
STT

STT

Tavaraviennin arvo kasvoi viime vuonna 2 prosenttia toissa vuodesta, kertoo Tulli. Sen sijaan tuonnin arvo supistui prosentin verran.

Viennin arvo oli noin 65 miljardia, tuonnin arvo noin 66 miljardia euroa.

Viennin arvon kasvu hidastui viime vuonna merkittävästi, sillä toissa vuonna viennin arvo nousi seitsemän prosenttia edellisestä vuodesta. Toissa vuonna myös tuonti lisääntyi seitsemän prosenttia.

– Tullin julkaisemat viennin tiedot kertoivat viennin arvon kasvun tyrehtyneen useilla toimialoilla. Kansainvälinen kilpailu on kireää, ja hintakilpailukykyyn täytyy jatkossakin kiinnittää huomiota, arvioi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki tiedotteessa.

Lähes kaikkien päätoimialojen viennin arvon kasvu hidastui tai kääntyi laskuun vuonna 2019 tammi-marraskuussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kone- ja kuljetusvälineiden, sähköteknisten tuotteiden ja elintarvikkeiden vienti kuitenkin pysyi kasvussa.

Kone- ja kulkuneuvoteollisuuden osuus koko tavaraviennistä oli vuoden 2019 tammi-marraskuun tiedoilla laskettuna 22 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotteiden osuus koko tavaraviennistä laski edellisvuoden 22 prosentista 19 prosenttiin. Kemianteollisuuden vienti jäi himpun alle metsäteollisuuden viennistä.

Nämä kolme toimialaa kattoivat 61 prosenttia Suomen koko tavaraviennistä.

Viennin lisäännyttyä ja tuonnin supistuttua kauppataseen alijäämä laski 710 miljoonaan euroon. Vuonna 2018 kauppatase oli alijäämäinen 2,9 miljardia euroa.

EU-maihin suuntautuvan viennin alijäämä väheni 1,2 miljardiin euroon. EU-maiden ulkopuolisten maiden kanssa käytävässä kaupassa kauppatase kääntyi 455 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi.

Teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna

Teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna 2,0 prosenttia toissa vuodesta, kertoo Tilastokeskus. Joulukuussa teollisuustuotanto nousi 0,6 prosenttia vuoden takaisesta. Luvut ovat työpäiväkorjattuja.

– Teollisuuden tilastot kertovat kansainvälisen kaupan heikkouden näkyvän loppuvuoden uusien tilauksien virran kuihtumisessa, mutta tuotanto pysyi vielä kohtalaisen vakaana vanhan tilauskirjan varassa. Kuoppamäki huomauttaa.

Kausitasoitettuna teollisuustuotanto kasvoi joulukuussa eniten sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa sekä kaivostoiminnassa ja louhinnassa. Tuotanto supistui voimakkaimmin kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa.

Loppuvuoden tilastoihin vaikuttavat Kuoppamäen mukaan myös joulukuussa käydyt työtaistelut, jotka todennäköisesti painoivat ainakin metsäteollisuuden tuotantolukuja marraskuuta pienemmiksi.

Saksa pysyi suurimpana kauppakumppanina

Saksa pysyi Suomen suurimpana kauppakumppanina sekä viennissä että tuonnissa tammi-marraskuussa. Ruotsi oli toisena viennissä ja kolmantena tuonnissa. Tuonnissa Venäjä oli kakkosena.

Viennissä seuraavina olivat Yhdysvallat, Hollanti, Venäjä, Kiina ja Britannia.

Tuonnissa järjestys oli Saksan, Venäjän ja Ruotsin jälkeen Kiina, Hollanti ja Yhdysvallat.

EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli lähes 60 prosenttia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.