Iltavirkut liikkuvat vähemmän kuin muut – ihmisten sisäinen vuorokausirytmi vaikuttaa liikkumisen ja istumisen määrään

Tutkijat ovatkin sitä mieltä, että ihmisten oma vuorokausirytmi pitäisi ottaa huomioon liikunnanohjauksessa nykyistä paremmin. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

STT

Keski-ikäiset iltavirkut liikkuvat aamuvirkkuja vähemmän. Tämä käy ilmi tuoreesta Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan tutkimuksesta. Tutkimuksen perusteella huomattiin, että päivittäinen liikunnan ero iltavirkun ja aamuvirkun välillä vastasi miehillä yli puolen tunnin ja naisilla parinkymmenen minuutin kävelyä päivittäin.

Lisäksi iltavirkut miehet istuvat enemmän kuin aamuvirkut miehet.

Vuorokausirytmin perusteella erotetaan kolme ryhmää eli kronotyyppiä, aamutyypin, päivätyypin ja iltatyypin ihmiset. Suorituskyvyn ja vireystilan huippu osuu aamuihmisillä aamuun, iltaihmisillä iltaan ja muille sille välille.

– Nyt saaduissa tuloksissa yllätti se, että miehistä myös päivätyypin ihmiset liikkuivat vähemmän kuin aamuvirkut, sanoo kronotyypeistä väitöskirjaa Oulussa tekevä tutkija Laura Nauha.

Näyttäisi siis siltä, että vuorokausirytmiltään kannattaisi olla aamuvirkku, lisäksi naissukupuoli on eduksi.

– Voisi kyllä kannattaa olla aamuvirkku, mutta se asia ei ole itse päätettävissä. Perinnöllisyys määrittää asian ainakin noin 50-prosenttisesti. Loput ratkaisee esimerkiksi ympäristö, Nauha lisää.

Melko harva on iltavirkku

Suomessa noin puolet väestöstä kuuluu päivätyyppiin.

– Meidän aineistossamme iltavirkkuja oli kuutisen prosenttia. Loput ovat aamuvirkkuja, tutkija täydentää.

Kronotyyppi on kullakin ihmisellä melko pysyvä, mutta ikävaihe vaikuttaa siihen jonkin verran. Vauvat ovat perinteisesti aamuvirkkuja (minkä äidit ja isät hyvin tietävät). Nuorisolla vuorokausirytmi muuttuu iltatyypin suuntaan.

– Aikuisissa tämä ero tasoittuu. Vuorokausirytmi on sen jälkeen lähes pysyvä ominaisuus, kunnes vanhana taas siirrytään kohti aamuvirkkuutta.

Laura Nauhan mukaan vuorokausirytmin eroja ei ole syytä vähätellä.

– Kyllä voi arvioida niin, että iltavirkkuus on merkittävä terveysriski, koska liikunta tuppaa jäämään vähemmälle. Kannattaisi miettiä sitä, onko iltavirkkujen vaikeampi sopeutua tähän yhteiskuntaan. Esimerkiksi työelämän joustavuus olisi tärkeää iltavirkuille, hän alleviivaa.

Tutkijat ovat myös sitä mieltä, että ihmisen oma vuorokausirytmi pitäisi ottaa huomioon liikunnanohjauksessa.

Valon määrän muutos koettelee

Vuorokausirytmin muuttaminen tahdonvoimalla on vaikeaa, koska jokaisella on aivoissa niin kutsuttu keskuskello.

– Se tahdistaa koko kehoa, joka ikistä solua. Ihminen on tässä mielessä aika rytminen, Nauha sanoo.

On kuitenkin myös kehon ulkoinen tahdistaja, valo. Kuten tiedämme, täällä pohjoisessa valon määrä vaihtelee suuresti vuodenajan mukaan. Suomalaisilla saattaa olla aihetta olla kateellinen lähempänä päiväntasaajaa asuville, heillä vuodenaika ei muuta valon määrää niin merkittävästi.

– Tuloksistamme kävi myös ilmi, että tutkimukseen vuoden talvipuoliskolla osallistuneet liikkuivat vähemmän kuin kesäpuoliskolla osallistuneet, Nauha sanoo.

Oulun tutkimukseen otti osaa noin 5 000 ihmistä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Rakennuskannan rekisteritiedoissa puutteita – Lahdessa tähän mennessä oikein joka neljännen kerrostalon tiedot, Hartolassa DVV:n rekisteristä puuttui jopa puolet rakennuksista
  2. Kuntalaiset sanovat kyselyssä kuntaliitoksille selkeästi "ei" – suopeus kuntatalouden tasapainottamistoimia kohtaan kasvussa
  3. Pääkirjoitus: Syksyä kohti SDP:n gallupjohdolla
  4. Markus Pirttijoen Esalainen: Parempi kokeilla uutta kuin olla paikallaan
  5. Keskustan puheenjohtajaehdokkaat osallistuivat Kärkölässä vuosikokoukseen, jossa kuultiin yleisön vahvoja mielipiteitä: "Toivon, että uusi puheenjohtaja nostaa puolueen suosta, johon se on joutunut."
  6. Läheisen koronakuolema sai Espanjassa asuneen Aino Suomalaisen palaamaan perheineen takaisin Lahteen – "Vuokrasin yksiön pelkästään karanteenia varten"
  7. Lenkille pääsee aina, mutta koronakesä on koetellut kilpapyöräilijöidenkin motivaatiota – "Johonkin lätkään verrattuna on kuitenkin ihan hyvä tilanne"
  8. "Vuokatin vaaraa ja Kolin nousua on sauvottu ylös ja alas" – Tero Seppälä kapuaa askel askeleelta kohti maailman kärkeä
  9. Paikallispubin kellarista se lähti –  Pienimuotoisesta olutharrastuksesta on kasvanut 25 vuodessa bisnes, joka tuottaa 1,8 miljoonaa litraa olutta vuodessa
  10. Jymyn Joonas Kumpulainen juoksi 14-vuotiaiden Suomen mestariksi
  11. Lahden Ahkeralla neljän mestaruuden päivä 16- ja 17-vuotiaiden SM-kisoissa Pedersöressä
  12. Louhosluvan hakijan ja mökkiläisten välit tulehtuivat Hollolan Sarvassa – "Vahinko on kevyen kranaatinheittimen iskemää pahempi"
  13. Mailaveikot kruisaili lohkovoittoon
  14. 17-vuotiaan vastikään saama ajokortti lähti hyllylle Hollolassa
  15. Radio Voiman podcast: Etkö muista uniasi? – lue luovan uniohjaajan vinkit unien muistamiseen

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.