Digitalisoituminen irrottaa vaatteiden suunnittelun ajasta ja paikasta – teknologia tarjoaa suomalaisille suunnittelijoille uusia tekotapoja

Mallimestari, joka tekee vaatteen kaavan, voi olla vaikka täällä Lammilla ja suunnittelija voi olla kotitoimistossaan Helsingissä, kertoo Kristiina Virtanen. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

STT

Vaatesuunnittelun digitalisoituminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia vaatealalle. Vaatteita voidaan nykyään suunnitella 3D-mallintamalla niin, että luotu malli pystytään purkamaan kaksiulotteiseksi kaavaksi kankaiden leikkaamista varten. Uudet toimintatavat säästävät tekijöiltä aikaa ja rahaa.

– Suunnittelu ei ole sidonnaista aikaan ja paikkaan. Mallimestari, joka tekee vaatteen kaavan, voi olla vaikka täällä Lammilla, ja suunnittelija voi olla kotitoimistossaan Helsingissä. He pystyvät jakamaan työpöydän ja katselemaan tuotetta ruudulta, kertoo vaateyritys Voglian HR- ja laatujohtaja Kristiina Virtanen.

Kun suunnittelija näkee tulevan tuotteen digitaalisen mallinuken päällä, hän voi heti kommentoida tiettyjä mittasuhteita, kuten pääntien kokoa ja muotoa, hihan tai helman pituutta tai leikkaussaumojen kohtaa.

– Ja kun korjaukset piirretään siinä ruudulla, ohjelma tuo saman tien korjatun viivan kaavaan. Eli tässä säästyy ensimmäisen prototyypin ompeluun kuluva materiaali ja turha työ, kun sovituksen voi tehdä ensin virtuaalisesti, Virtanen sanoo.

Työvaiheita jää väliin

Perinteisesti vaatteen suunnittelun jälkeen tehdään kaava ja tuoteohjeet, ommellaan niiden perusteella mallikappale, sovitetaan sitä ihmisen päällä ja tehdään sen pohjalta muutoksia kaavaan. Uuden kaavan pohjalta ommellaan toinen malli, ja ketjua toistetaan, kunnes lopputulos tyydyttää.

– Hitsin hyvä apuväline tämä digitaalinen 3D-suunnittelu olisi monelle. Voisin kuvitella, että jos mallistossa olisi paljon kaikenlaista hihan ja pituuden mittaa, vaikka jossain yöpukumallistossa, niin kuinka kätevää olisi työstää ja esitellä mallistoa tällaisella eteenpäin. Sen sijaan, että kaikista vaihtoehdoista ommellaan mallikappaleet valmiiksi, Virtanen sanoo.

Kankaissa on eroja

Kristiina Virtasen mukaan digitaalinen suunnittelu antaa myös mallimestarille mahdollisuuden katsoa välittömästi kaavaa tehdessä, miten paljon materiaalia siihen kuluu. Pieniä kavennusten ja lisäsaumojen kaltaisia muutoksia voi tehdä niin, että kangasta menee hukkaan mahdollisimman vähän.

– Se tuo selkeän säästön materiaalin kulutukseen. Ja lopputuloksen näkee tietysti heti vaatteena, että miltä näyttää, jos vähän otetaan pois väljyyttä tai jos tuleekin uusi sauma, Virtanen kertoo.

Hukkapalojenkin koon ja muodon näkee etukäteen, ja niistä voidaan suunnitella jokin lisätuote saman tien.

Varjopuolena digitaalisessa suunnittelussa on se, että eri kankaat käyttäytyvät hyvin eri tavoin riippuen muun muassa niiden vahvuudesta, koostumuksesta ja sidoksista. Suunnitteluohjelmien materiaalipankkeihin on koottu suuri valikoima simuloituja kankaita, mutta tosimaailman kankaissa on vielä huomattavasti enemmän vaihtelua.

– Kun tuote sitten tehdään kankaasta, siihen voi tulla pieniä kokoon liittyviä tarkistuksia esimerkiksi materiaalin elastisuuden takia. Eli pakko se yksi protokappale on vielä tehdä, ellemme tee entuudestaan tutuista kankaista jotain aivan perustuotteitamme, joihin halutaan vaikka päivitetty hihan mitta.

Hinta tuo kynnystä

Digitaalinen suunnittelu on myös sen verran uusi asia, että sen hallitsevia työntekijöitä on vaikea löytää. Voglia koulutti yhteistyössä laitetoimittajan kanssa omaa henkilökuntaansa ja sai siihen avustusta, mutta työ oli silti kallista.

Virtasen mukaan Suomen koulutusjärjestelmässä pitäisi ymmärtää, että tarvetta olisi suunnittelijoiden lisäksi tekstiili-insinööreille, jotka tuntisivat myös vaatteiden kaavoituspuolen.

– Vaatteen valmistaminen vaatii teknisiä kaavantekijöitä, ei vain niitä, jotka osaavat tehdä kauniin designin, Virtanen sanoo.

Samoin ohjelmistolisenssit ovat kalliita. Virtanen arvioi, että juuri näistä syistä pienillä yrityksillä voi olla korkea kynnys suunnittelun ja kaavoituksen digitalisoimiseen. Investointi maksaa, joten siitä pitää olla oikeasti hyötyä.

Tuotantoketju sähköistyy

Aalto-yliopiston työelämäprofessorin Pirjo Kääriäisen mukaan meneillään oleva koronaviruskriisi tulee varmasti lisäämään kaiken digitalisoitumisen merkitystä.

– Jos mietitään vaatevalmistusta, niin tuotanto ja suunnittelu ovat nykyään pitkiä ja monipolvisia ketjuja. Tieto ja materiaalit kulkevat ympäri maailmaa monta kertaa ennen kuin yksi vaatekappale on valmiina, hän sanoo.

Työskentelyä helpottaa, kun esimerkiksi konkreettisten mallikappaleiden lähettämisen sijaan osa tarkistuksista ja sovituksista voidaan tehdä virtuaalisesti.

Kääriäinen muistuttaa, että suunnittelijan pitää ymmärtää ihmisen ja vaatteen rakennetta sekä tuntea soveltuvat materiaalit, joten digitaaliset työkalut eivät yksinään riitä.

– Todennäköisesti tämä asettuu sellaiseen uomaan, jossa hyödynnetään paljon digitaalisuutta, mutta takana pitää olla vahva osaaminen erilaisten ihmisten tarpeista ja eri käyttötarkoituksista.

Vahvaa tietoa vaikutuksista ei ole

Kääriäisen mukaan nyt puhutaan paljon siitä, missä määrin digitalisaatio ja automatisaatio voisivat auttaa tuomaan vaatetuotantoa Aasiasta takaisin Eurooppaan, mutta vahvaa tietoa ilmiön vaikutuksista ei vielä ole.

Yhtäältä esimerkiksi kankaiden leikkaamisen ja ompelemisen automatisaatio pienentäisi käsin tehtävän työn osuutta, jolloin Aasian maiden halvemmat palkkakustannukset eivät olisi yhtä houkutteleva tekijä. Toisaalta suunnittelun digitalisoituminen ja sähköistyminen helpottavat yhteydenpitoa ja yhteistyötä pitkien matkojen päähän.

Reagointinopeus kasvaa

Voglian Virtasen mukaan yksi suuri hyöty syntyy, jos suunnittelija ja kaavantekijä osaavat tehdä kaavan ja tuoteohjeistuksen, jolloin vaatteen tuotantoa voidaan hakea helposti mistä maasta tahansa. Virtanen täsmentää, että tuotanto vaatteelle haetaan sieltä, missä se osataan parhaiten valmistaa.

Voglialla ei esimerkiksi ole Kanta-Hämeessä sijaitsevalla Lammilla omaa malliompelijaa, vaan kaavat ja ohjeet lähetetään sähköisesti omalle tehtaalle Viroon, missä myös ensimmäiset prototyypit ommellaan.

– Meillä siitä on hyötyä sen takia, että meillä on talossa vankkaa tuotekehitys- ja kaavaosaamista, ja haluamme pitää sen itsellämme. Digitalisoituminen nopeuttaa prosessia, joten meillä ei tarvitse olla kuin muutama henkilö tekemässä sitä työtä. Tuotannossa meillä taas on monitaitoisia ompelijoita, jotka osaavat valmistaa tuotteet ohjeistuksemme mukaisesti, hän sanoo.

Tuotannossa Voglian palveluksessa taas on monitaitoisia ompelijoita, jotka osaavat valmistaa tuotteet ohjeistuksen mukaan.

Koska toimenpiteet nopeutuvat, kysynnän muutoksiin reagointikin on helpompaa: esimerkiksi mittojen mukaan tehtyjä tuotteita saadaan aikaan selvästi perinteistä toimintamallia nopeammin. Tuotteita voidaan myös tehdä suunnilleen se määrä, mikä niitä ostetaan.

– Sehän on vastuullista, että tekee vain sellaisia tuotteita, mitä ihmiset kysyvät ja ostavat, Virtanen sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Uutiset kasvomaskisuosituksesta räjäyttivät kysynnän: maskit myytiin loppuun osasta apteekkeja – hintahaarukka 1–2 euroa
  2. Kello 10 se avautui: Innokkaimmat tulivat jo eilen Kimolan kanavalle – Ari Vilamaa oli yksi ensimmäisistä sululla, yleisöä on kerääntynyt paikalle satamäärin ja veneitäkin on liikkeellä, katso kuvat
  3. Hyvinvointiyhtymä: päivystysavun numerossa ruuhkaa, koronatestien tulokset valmistuvat viiveellä
  4. Pelicansin valmennustiimi on kasassa – Päävalmentaja Tommi Niemelä saa rinnalleen tuttuja ja täysin uusia kasvoja
  5. FC Lahdella uusi härkäviikko edessä, olisiko ensimmäisen kotivoiton aika?
  6. Hämeen poliisi jatkaa Lahden Liipolan väkivaltaisen ryöstön selvittämistä – alueen valvontakameroiden omistajia pyydetään ottamaan yhteyttä poliisiin
  7. LAB ja LUT avaavat kampuksensa kahden viikon päästä, syksyllä käytössä sekä lähi- että etäopetusta
  8. Suomessa kolmetoista uutta koronavirustartuntaa, Etelä-Savossa uusi tartunta noin kahteen kuukauteen
  9. Katinkullan perustajan Seppo Juurikon, 73, miljoonavelat vanhenivat vasta kuusi vuotta sitten – "En omista edes vaatteita, jotka minulla on ylläni"
  10. Kolme henkilöautoa paloi lunastuskuntoon Heinolassa
  11. Lahden Sykkeen Alko remontoidaan, myymälä suljettuna valtaosan elokuusta
  12. Hyvinvointiyhtymän ja Mehiläisen yhteisyrityksen kohtalo selvillä tällä viikolla – Lahden kaupunginhallituksen äänestyksestä tulossa tiukka
  13. THL:n koronasovellus otetaan koekäyttöön huomenna
  14. Hollolan valtuutetuista moni asettumassa ehdolle kuntavaaleissa, suurin osa miettii kuitenkin vielä - katso listaus
  15. Otteluruuhkassa leikitään pelaajien terveydellä, FC Lahti aloittaa uuden härkäviikon FC Hongan isäntänä

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.