Perustuslakivaliokunta puoltaa syyttämisluvan antamista perussuomalaisten kansanedustaja Mäenpään vieraslajipuheista – "Puhe on pidetty ja piste", Mäenpää sanoo

Juha Mäenpää helmikuussa eduskunnassa. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

STT

Perustuslakivaliokunta puoltaa mietinnössään syyttämisluvan antamista valtakunnansyyttäjälle kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) eduskunnan suuressa salissa pitämästä vieraslajipuheenvuorosta.

Perustuslakivaliokunta turvautui keskiviikkona antamassaan mietinnössä harvinaiseen äänestyspäätökseen, kun se punnitsi pitäisikö valtakunnansyyttäjälle antaa syyttämislupa. Äänet jakaantuivat 12–5.

Valiokunnan mietintöön jätettiin vastalause, jossa ehdotetaan, ettei valiokunta puoltaisi suostumuksen antamista. Vastalauseen takana ovat kokoomuksen kansanedustajat Wille Rydman sekä Heikki Vestman sekä perussuomalaisten kansanedustajat Olli Immonen, Sakari Puisto ja Jukka Mäkynen.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) kuitenkin painotti, että kysymys ei perustuslakivaliokunnassa politisoitunut, ja myös vastalause on oikeudellisesti perusteltu. Hänen mukaansa kantoja yritettiin viimeiseen saakka sovitella yhteen ja kumpaan tahansa johtopäätökseen olisi voinut perustellusti päätyä. Ojala-Niemelä sanoi, ettei hän pelkää äänestyspäätöstä, ja se voi tulla tämäntyyppisissä asioissa kysymykseen.

– En allekirjoita sitä, että kysymys olisi politisoitunut, vaan tämä oli aidosti vaikea kysymys. Teimme harkintaa ja punnintaa molempien näkökantojen puolesta ja vastaan, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

Ojala-Niemelän mukaan vasta viime päivinä alkoi näyttää siltä, että yksimielisyyttä ei löydy.

Valtakunnansyyttäjä nostaa syytteen, jos saa siihen luvan

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on pyytänyt eduskunnalta suostumusta asettaa kansanedustaja Mäenpää syytteeseen tämän eduskunnassa lausumien mielipiteiden takia.

Mäenpää rinnasti eduskunnan täysistunnossa viime vuoden kesäkuussa pitämässään puheenvuorossa turvapaikanhakijat ja vieraslajit. Koska kyse on kansanedustajan valtiopäivillä esittämästä mielipiteestä, edellyttää syytteen nostaminen tai syyttämättä jättämistä koskevan päätöksen tekeminen eduskunnan viiden kuudesosan enemmistöllä antamaa suostumusta.

Eduskunta päättää perustuslakivaliokunnan mietinnön perusteella, voidaanko syytesuoja murtaa vai ei.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmällä on 38 kansanedustajaa, eli puolueen eduskuntaryhmä pystyy yksin estämään suostumuksen antamisen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoo tekstiviestitse STT:lle, että perussuomalaiset aikovat äänestää syyttämislupaa vastaan. Hänen mukaansa päätös on kuitenkin jokaisen oma, eli ryhmäkuria ei ole.

Kokoomuksen Rydman ei vielä tässä vaiheessa kommentoinut sitä, miten kokoomus aikoo äänestää. Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva kokoomuksen Antti Häkkänen oli valiokunnan enemmistön takana, ei vastalauseen.

Rydman sanoo kokoomuksessa lähtökohtana olevan, ettei puoluepoliittisia asioita sotketa perustuslakivaliokunnan toimintaan, ja se toimii myös toiseen suuntaan.

– Varmaankin eduskuntaryhmät käyvät sisäisesti keskustelua, että onko heillä jonkinlaista yhteistä näkökulmaa tähän asiaan vai suorittavatko edustajat henkilökohtaista harkintaa, että miten äänestyksessä toimitaan, Rydman sanoi.

Mäenpään viime kesäkuun puheenvuorosta tehtiin Helsingin poliisille neljä rikosilmoitusta. Esitutkinnan jälkeen poliisi katsoi, että on syytä epäillä Mäenpään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan ja toimitti asian syyttäjälle syyteharkintaa varten. Kun valtakunnansyyttäjä Toiviainen pyysi tämän vuoden tammikuussa syyttämislupaa, hän totesi, että vaikka eduskunta antaisikin suostumuksensa, ei tämä vielä tarkoita sitä, että hän asettaisi Mäenpään syytteeseen. Hän on kuitenkin sittemmin ilmoittanut perustuslakivaliokunnalle, että hän aikoo nostaa syytteen, jos saa siihen luvan.

"Puhe on pidetty ja piste"

Juha Mäenpää sanoo, että yrittää jatkossa käyttää tarkempia sanavalintoja. Hän ei ota suoraan kantaa siihen, seisooko edelleen sanojensa takana ja oliko pidetty puheenvuoro järkevä.

– Ehkä tämä (puheenvuoro) antoi liikaa tulkinnanvapauksia. Olen edelleen sitä mieltä, että en maininnut mitään kansanryhmää.

Hän ei myöskään suoraan vastaa kysymykseen siitä, rinnastiko hän turvapaikanhakijat vieraslajeihin, mutta myöntää, että sen voi niin tulkita.

– Puhe on pidetty ja piste, hän sanoo.

Muutoin Mäenpää sanoo, että seuraavaksi hän odottaa eduskunnan äänestystulosta. Eduskunnan on tarkoitus äänestää asiasta ensi viikon keskiviikkona.

Vastalauseen mukaan eduskunnan omat kurinpitotoimet riittävät

Valiokunnan enemmistön ja vastalauseen takana olevien edustajien näkökulmat erosivat muun muassa siinä, kuinka suoraviivaisesti Mäenpää rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin. Rydman sanoi, ettei Mäenpään puheenvuoro varmasti täytä vakaan ja arvokkaan käyttäytymisen kriteeriä, mutta sitä ei suoraviivaisesti voi pitää myöskään kiihottamisena kansanryhmää vastaa.

– Vaan tämä mahdollinen kiihottaminen muodostui tällaisen assosiatiivisen yhteyden kautta, hän sanoi.

Rydmanin mukaan vastalauseen jättäneet katsoivatkin, että eduskunnan omat sisäiset kurinpitomenettelyt ovat tällaisessa tapauksessa riittäviä. Vastalauseessa todetaan, että viime vuonna kesäkuun lopussa puhemiehistön aloitteesta eduskunnassa järjestettiin erityinen keskustelu Mäenpään puheenvuoron takia.

– Eduskunnan puhemies on kiinnittänyt Mäenpään huomiota perustuslaissa säädettyyn vakaan ja arvokkaan käyttäytymisen vaatimukseen. Mäenpään puheenvuoro ja toiminta on tullut siten käsitellyksi eduskunnan sisäisessä kurinpitomenettelyssä, vastalauseessa katsotaan.

Ojala-Niemelän mukaan valiokunnan enemmistö näki assosiaation suoraviivaisemmin. Hänen mukaansa valiokunnan enemmistö katsoi, että Mäenpään puheenvuoro oli ihmisarvon alentamista tai loukkaamista.

Syyttämislupa eduskunnassa vain kolme kertaa aiemmin itsenäisyyden aikana

Perustuslakivaliokunta oli syyttämislupaa koskevan päätöksen käsittelyssä harvinaisen tilanteen edessä. Ojala-Niemelä sanoi, että Suomen itsenäisyyden aikana aiempia tapauksia on vain kolme – vuosilta 1932, 1947 ja 1979.

– Nämäkään eivät olleet suoranaisesti verrattavissa tähän kyseessä olevaan tapaukseen, hän sanoi.

Rydman lisäksi sanoi, ettei nykyisen perustuslain aikana syyttämislupaa ole kertaakaan pyydetty. Aiempaa lausuntokäytäntöä on siis vähän, mutta se on Rydmanin mukaan myös ristiriitaista.

Vaikeuskerrointa lisäsi se, että perustuslaki tai eduskunnan työjärjestys eivät sisällä erityisiä säännöksiä syyttämispyynnön käsittelystä eduskunnassa.

Ojala-Niemelän mukaan eduskunta ei ole itsenäisyyden aikana kertaakaan hyväksynyt pyyntöä asettaa kansanedustajaa syytteeseen edustajan valtiopäivillä esittämien mielipiteiden takia.

"Eduskunta ei tutki syyllisyyskysymystä"

Perustuslakivaliokunta korostaa mietinnössään, ettei syyttämisluvan myöntämisessä ole kysymys kansanedustajan syyllisyyden vahvistavasta lausumasta. Eduskunta ei tutki syyllisyyskysymystä eli sitä, onko syyttämislupaa koskevassa pyynnössä tarkoitettu teko luettava edustajan syyksi rikoksena, mietinnössä todetaan.

Myös mahdolliset teon tahallisuuteen liittyvät kysymykset jäävät syyttämislupaa koskevan arvioinnin ulkopuolelle, mietinnössä sanotaan.

Valiokunta korostaa poliittisen sananvapauden merkitystä ja kansanedustajan puhevapauden laajuutta. Kuitenkin myös tähän vapauteen voidaan kohdistaa rajoituksia niin ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön kuin perustuslakivaliokunnan aiemman tulkintakäytännön perusteella.

– Parlamentaarista immuniteettia ei ole tarkoitettu ulotettavaksi rikollisen toiminnan suojaksi, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ojala-Niemelä sanoi.

Perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslaissa turvattua kansanedustajan koskemattomuutta ja puhevapautta ei ole tarkoitettu siihen, että eduskunnan valtiopäivätoimintaa käytettäisiin ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden loukkauksiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Lahtelainen Riku Routo sai kokoelmiinsa kuuluisan grillirakennuksen Jyväskylästä – "Kioski korjataan alkuperäiseen käyttöönsä, se on selvää"
  2. Pelastuslaitos pelasti vesiskootterionnettomuuteen joutuneen Vesijärvellä - skootterissa oli kolme henkilöä
  3. Kaunismäkien perhe remontoi vanhasta vesibussin rotiskosta rohkeasti itselleen laivamökin – "Ei ollut mitään käsitystä siitä, kuinka iso projekti lopulta on kyseessä"
  4. Asuntokauppaan putkahtanut uusi koronaehto askarruttaa – voiko myyjä jäädä asumaan asuntoon ja maksaa vain juoksevat kulut?
  5. Rekkakuski ajoi siksakkia Nelostiellä – eksyi välillä ojaan ja kaatoi mennessään liikennemerkkejä
  6. Suomessa on todettu 22 uutta koronatartuntaa
  7. Poliisille tuttu mies etsi anastettavaa talojen pihoilta Lahdessa
  8. Vesivehmaan lentonäytös saa kunnanjohtajankin taivaalle – luvassa on melkoista kyytiä
  9. Päijät-Hämeessä todettu yksi uusi koronavirustartunta – 26 hyvinvointiyhtymän työntekijää karanteenissa
  10. Kaksi henkilöautoa paloi Lahdessa tiistain vastaisena yönä
  11. "Lähetyssaarnaaja" markkinoi laskuvarjoharrastustaan taivaalla – "En ole laskenut sen omakotitalon hintaa, joka harrastukseen on uponnut"
  12. Näppis: Rakkaat kanssaihmiset, ettehän pyri (tori)kahviloissa vieraiden ihmisten pöytiin istumaan
  13. Pahin punkkiaika on nyt: Jaana, 57, joutui viikoksi sairaalaan puutiaisen purtua kesäpaikalla Savossa – "Tuntui kuin päähän olisi isketty isoa rautanaulaa"
  14. Hyvinvointiyhtymä suosittelee hengitystieinfektion oireista kärsiviä hakeutumaan koronatesteihin
  15. Koulujen alku ja syksyn kausiflunssat häämöttävät jo koronan näytteenottomäärissä Päijät-Hämeessä – koko Suomen testauskapasiteetti on jo käytössä

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.