Talven paksu lumikerros voi ennakoida Lapissa runsasta hyttyskesää – hyttyset etsivät ihmisen seuraa tositarkoituksella, sillä veriateria on niille elämän ja kuoleman kysymys

Hyttynen löytää uhrinsa haju-, näkö- ja lämpöaistinsa avulla. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

STT

Tämän kesän hyttyset ovat kuoriutuneet Etelä-Suomessa. Lappia hyttyset alkavat kansoittaa kesäkuun puolivälistä alkaen, arvioi sääskitohtoriksi tituleerattu Jukka Salmela STT:lle Rovaniemeltä.

Lapin hyttysmäärä voi olla tänä kesänä runsas, sillä menneen talven paksu lumikerros on suojannut lammikoissa kehittyviä hyttysentoukkia kuivumiselta. Muutoin Salmela on varovainen tämän kesän hyttysten määrän ennustamisessa eri puolilla Suomea.

Ihmisten omia havaintoja on tullut Luonto-Liiton kevätseurantaan huhtikuulta alkaen enenevissä määrin, yhteensä sadoittain, kertoo liiton aktiivi Antti Salovaara. Määrä voi olla hieman viime vuosia suurempi.

Etelässä on saattanut nähdä kaksisiipisen verenimijän jo maaliskuussa. Tällöin kyse on aikuistalvehtijoista, jotka kuoriutuvat loppukesällä.

– Niistä koiraat kuolevat, mutta naaraat hakeutuvat talveksi puiden onkaloihin tai kellareihin suojaan, kertoo ekologian alalta väitellyt filosofian tohtori Salmela.

Säiden lämmetessä talvehtijanaaraat heräävät ja lentävät etsimään kevään ensimmäistä veriateriaansa. Ravinnotta ne eivät muni, joten kyse on lajille elämästä tai kuolemasta.

Etelä viikkoja Lappia edellä

Salmela oli itse vapun tienoilla Etelä-Suomessa Sipoonkorvessa ja Someron seudulla keräämässä sulkahyttysiä.

– Silloin hyttystoukat olivat jo aika isokokoisia. Etelässä ollaan noin kuukautta edellä Lapin tilanteeseen nähden.

Etelä-Lapissa Rovaniemellä Salmela on nähnyt aikuistalvehtijoita eli kirsihyttysiä tällä ja viime viikolla.

– Viime viikolla on ollut myös vastakuoriutuneita hyttystoukkia. Toukkavaihe kestää kolmisen viikkoa. Sanoisin, että ennen juhannusta hyttysiä alkaa olla näillä korkeuksilla, Salmela arvioi.

Lapin mennyt talvi oli runsasluminen, mikä näyttää hyvältä hyttysten kannalta – ihmisten ei välttämättä niinkään.

– Jos on ollut vähäluminen talvi, lammikot kuivuvat liian aikaisin. Sääskentoukat eivät kestä kuivumista, Salmela sanoo.

Ennusteet vaativat dataa korvesta

Salmela korostaa, ettei sääskiennusteita kannata lähteä tekemään pelkästään nojatuolista seuraten. Lausuntojen taustalla pitäisi olla suoraan metsästä kerättyä dataa.

Metsässä Salmelaa itseään hyttyset eivät häiritse, vaikkei hän ole syntyjään lappilainen vaan Tampereelta. Salmelan isä on kotoisin Ranualta, ja Salmela itse on ollut "Lapin-hullu" teini-ikäisestä saakka.

2000-luvun alusta lähtien hän on tutkinut kaksisiipisiä hyönteisiä. Nykyisin hän työskentelee unelmatyöpaikassaan Rovaniemellä, Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssina.

Hyttysiltä Salmela itse suojautuu vaatetuksella. Lisäksi voi valita millaisilla paikoilla viettää aikaansa – suojaisella ja lämpimällä mökkipihalla hyttysten seuralta ei voine välttyä.

Ihmisveri kiinnostaa, poikkeukset vahvistavat

Suurin osa Suomessa esiintyvistä yli 30 hyttyslajista havittelee ihmisverta. Tyypillisin suomalainen sääski on Ochlerotatus communis, jota esiintyy runsaimmin koko maassa.

Etelässä eri lajeja esiintyy noin puolet enemmän kuin Pohjois-Suomessa, missä lajeja on havaittu noin 16.

– On pari kolme tällaista lajia, jotka ovat vain lintujen ja yksi sammakon veren perään, kaikki muut ovat kiinnostuneita nisäkkäistä, kuten ihmisistä.

Salmela ei suosittele kenellekään, että hyttysiä lähdettäisiin häätämään lammikkoja kuivattamalla tai laittamalla öljyä kalvoksi veden pinnalle. Tällaiset keinot voivat koitua sääskien ohella muidenkin hyönteisten tuhoksi.

– Karkottimia ja pyydyksiä voi halutessaan käyttää, Salmela neuvoo.

Suojaudu hyttysiltä vaalealla vaatetuksella

– Hyttynen löytää uhrinsa haju-, näkö- ja lämpöaistinsa avulla, ja näiden merkitys vaihtelee etäisyyden mukaan.

– Sääski haistaa ihmisen uloshengityksestä hiilidioksidin parhaiten, kun se lentää vastatuuleen.

– Muina hajuina hyttynen tunnistaa maitohapon, oktenolin ja asetonin, joita on ihmisen hengityksessä, hiessä ja varsinkin iholla. Lisäksi hyttynen aistii vesihöyryä ja lämpöä.

– Myös liike, muoto ja väri vaikuttavat isännän tai veriuhrin tunnistamisessa.

– Väreistä etenkin sininen, punainen ja musta houkuttelevat hyttystä, kun taas valkoinen ja keltainen kiinnostavat niitä vähiten.

– Oleskelupaikan olosuhteet vaikuttavat hyttysten määrään.

– Suojaisalla mökkipihalla voi kokeilla erilaisia karkottimia ja pyydystimiä, joiden teho vaihtelee.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Lahden torilla kotimaisen mustikan hinta on laskenut edellisvuodesta – katso, miten Lahti sijoittui neljän kaupungin hintavertailussa
  2. Maskit ovat paikoin lopussa Lahdessa, täydennystä luvassa lähipäivinä – "Kertakäyttöisten suusuojien saatavuus on tällä hetkellä taattu"
  3. Lahden keskustaan avataan kokkeja myöten venäläinen ravintola
  4. Kaavoittajan mukaan Lahdessa sijaitsevan Tapanilakodin yksikön toiminta on asemakaavan vastaista – Kädenväännön toinen osapuoli on kannellut viranomaistoiminnasta
  5. Henkka ja Kivimutka punoivat suunnitelmiaan vajassa Kerinkalliolla – oikeanmuotoista leipää haettiin kiireellä kaupasta elokuvan kuvauksissa
  6. Näppis: Henna on kieltämättä radan varressa mutta ennen kaikkea moottoritien melussa. Nelostien jyrinä yötä päivää. Käykää kuuntelemassa.
  7. Vili Uuskallion näkökulma: Yhtymän johto onnistui, mutta sitten Lahti veti maton alta
  8. Henkilöauto suistui tieltä Kärkölässä
  9. Lukijalta: Miksi en kannata sote-yhteisyritystä?
  10. Ihmismassa täytti Lahden markkinat, turvavälit unohtuivat vilskeessä
  11. Yllättävä trendi paljastui peruskoulun ysiluokkalaisten päättötodistuksista – nyt tutkitaan, saavatko oppilaat liian hyviä numeroita
  12. Libanonissa sattuneen räjähdyksen uhriluku jatkaa kasvuaan, ainakin 135 on kuollut - lue yön uutiskooste
  13. Pääkirjoitus: Keskustan puheenjohtajakisa edelleenkin kahden kauppa
  14. Tukkirekka paloi hinauskuntoon Messiläntiellä Lahdessa
  15. Miedon makuinen kesäkurpitsa taipuu moneksi – sillä voi mehevöittää vaikka kakun

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.