Leppäsen perheen lapset muistavat tänään palmusunnuntaina isovanhempia virpomispuheluilla – "Oliver mietti, miten kaverin voisi saada etänä yökylään"

Palmusunnuntai: Ihmiset ovat kekseliäästi ideoineet tapoja olla yhdessä etänä. Asiantuntijan mukaan yhteyden pitäminen läheisiin on erityisen tärkeää nyt poikkeusoloissa.

Leppästen lapset Oliver, Luna ja Fiinu ovat tottuneet lähettämään ääni- ja videoterveisiä kauempana asuville läheisille ja tutuille. Mikko Vähäniitty / Keksi

Susanna Stranius

Oliver Leppänen täyttää huhtikuussa kahdeksan vuotta. Jos koronavirustilanne jatkuu, ei kavereita voi silloin kutsua kylään juhlimaan. Alustavasti perhe on ajatellut, että juhlat voisi järjestää etänä vaikkapa videopuhelun välityksellä.

Koulutyö jatkuu kotona, liikuntatunti vie vaikka retkelle – tällaista on etäkoulu nastolalaisessa nelilapsisessa perheessä

– Ainakin perinteisen kakunleikkauksen aikaan pitää soittaa videopuheluita lähisukulaisille ja muutamille kavereille. Samoin täytyy selvittää, miten pleikkarilla voisi pelata yhdessä etänä, äiti Jonna Leppänen, 30, pohtii.

Leppänen viettää itsekin syntymäpäiviään huhtikuussa, mutta omat juhlat hän on ajatellut jättää tänä vuonna väliin.

– Pärjään ehkä ilmankin. Tai mistä sitä tietää! Ehkä kilistämme etäyhteydellä lasit skumppaa ystävien kanssa, hän sanoo.

Oliver ja hänen siskonsa Luna, 6, ovat tottuneita tekniikan käyttäjiä ja nopeita oppimaan uutta. Äidin mukaan lapset ovat aktiivisesti ideoineet, miten kavereihin saisi pidettyä yhteyttä poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta.

– Oliver mietti, miten kaverin voisi saada etänä yökylään. Että pitäisikö ottaa puhelimet sänkyyn viereen ja soittaa toiselle ennen nukkumaanmenoa, äiti kertoo.

Oliver, Luna ja Fiinu Leppänen näkevät tavallisessa arjessa isomummua ja isopappaa joka viikko. Nyt yhteydenpito on täytynyt järjestää puhelimitse, mutta onneksi isomummukin osaa soittaa videopuhelun. Mikko Vähäniitty / Keksi

Suomalaisissa kodeissa otetaan tällä hetkellä isoja digiloikkia. Lapset saavat ja palauttavat koulutehtäviä älylaitteilla. Aikuiset harjoittelevat käyttämään etäyhteyksiä ja järjestämään videopalavereja. Osa ikääntyneistäkin opettelee, ja osa on käyttänyt tekniikkaa sujuvasti jo pitkään.

Ja sitten on se ryhmä, joka ei käytä tietotekniikkaa lainkaan. Heitä on kaikissa ikäryhmissä; pelkästään yli 65-vuotiaissa puoli miljoonaa.

– Ja jokaisen luvun takana on ihminen, muistuttaa Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf -toiminnan asiantuntija Teija Saarinen.

Mitä tehdä kotikaranteenissa, jos alkaa tylsistyttää? Tässä seitsemän vinkkiä

Saarinen arvelee, että ihmiset, jotka ovat jo aiemmin tutustuneet tietotekniikkaan, opettelevat nyt aktiivisemmin käyttämään sitä. Poikkeustila luo motivaatiota ja tarvetta.

– Vaikka aiemmin olisi ollut sitä mieltä, että minä en uusi reseptejä sähköisesti, nyt mahdollisuus voi alkaakin kiinnostaa. Myös verkko-ostamista saattaa tehdä mieli kokeilla, kun kaupoissa käymistä täytyy välttää, Saarinen pohtii.

Hän muistuttaa, että harva meistä mielellään poistuu mukavuusalueeltaan ja alkaa opetella jotain itselle täysin vierasta. Siksi hänestä on ymmärrettävää, että osa ihmisistä harjoittelee digitaitoja vasta pakon edessä.

Jonna, Ville ja Fiinu Leppänen. Mikko Vähäniitty / Keksi

Jonna ja Ville Leppäsen, 31, perhe asuu Viitasaarella noin kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Äidin mukaan lapset ovat jo välimatkankin vuoksi tottuneet siihen, ettei kavereita nähdä tavallisessakaan arjessa joka ilta. Silti vanhemmat ovat yrittäneet pitää huolta, ettei poikkeustila aiheuttaisi liian suuria muutoksia lasten sosiaalisiin suhteisiin.

Koska läheisiä asuu ympäri Suomen, onnittelujen ja tervehdysten lähettäminen ääni- ja videoviesteillä on lapsille tuttu juttu.

– Juuri löysin puhelimestani laulutervehdyksen, jonka Luna lähetti Helsingissä asuvalle kummitädilleen tämän syntymäpäivänä, Jonna Leppänen sanoo.

Oliver ja Luna käyvät koulua tällä hetkellä kotoa. Esikoulua käyvällä Lunalla ei vielä ole kovin paljon tehtävää, mutta ekaluokkalaisella Oliverilla koulutöitä on enemmän.

Jonna Leppänen on iloinen siitä, että opettajat ovat hyödyntäneet etäopetuksessa teknologiaa, ja tehtävänantoja on tullut myös ääniviesteinä ja videoina.

– Kiva, ettei ole pelkkiä monisteita monisteiden perään.

Eskarilainen Luna (vas.) ja ekaluokkalainen Oliver (oik.) käyvät nyt koulua kotoa. Äiti Jonna Leppänen iloitsee, että opettajat ovat hyödyntäneet tekniikkaa monipuolisissa tehtävänannoissa. Kuvassa myös 1-vuotias pikkusisko Fiinu. Mikko Vähäniitty / Keksi

Vaikka fyysistä läheisyyttä tulee nyt välttää, sosiaalinen saa ja pitää edelleen olla, muistuttaa viestinnän professori Anu Sivunen Jyväskylän yliopistosta. Sivunen tutkii teknologiavälitteistä vuorovaikutusta sekä viestintää uudenlaisissa työmuodoissa kuten etätyössä.

– Nyt on tosi tärkeää pitää yhteyttä tärkeisiin ihmisiin, vaikka heitä ei pystyisikään tapaamaan.

Sivunen toivoo, että teknologiaa hyödynnettäisiin esimerkiksi perheen yhteisten juhlien järjestämisessä. Hän arvelee, että erityisesti videoyhteydet ovat nyt todella kovassa käytössä. Videon on jo aiemmin todettu helpottavan esimerkiksi isovanhempien ja lastenlasten välistä viestintää, jossa kasvokkain kohtaaminen on tärkeää.

– Toisaalta tekstipohjaisissa ryhmissä ja yhteisöissä, kuten Whatsapp-ryhmissä, voi pitää yhteyttä silloin kun se itselle sopii.

Isän isä Martti Leppänen kyselee lastenlasten kuulumisia turvallisesti lasin läpi. Molemmat papat käyvät moikkaamassa lapsia ikkunan takana. Mikko Vähäniitty / Keksi

Jonna Leppäsen mukaan koronaeristyksessä isoimman loven perheen arkeen tekee se, ettei isomummua ja isopappaa eli Leppäsen omia isovanhempia ole voinut nähdä yli kuukauteen. Yli 70-vuotiaina he kuuluvat ikänsä vuoksi riskiryhmään.

– Tavallisesti näemme heitä viikoittain ja he hoitavat lapsia paljon. Nyt teimme kuitenkin pesäeron heti kun tauti rupesi etenemään.

Yhteyttä on pidetty muun muassa säännöllisillä Whatsapp-videopuheluilla. Onneksi isomummu on aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä, ja osaa itsekin soittaa videopuhelun.

– Heillä kummallakin on naama kiinni ruudussa, jotta he näkisivät mahdollisimman hyvin, mitä meillä tapahtuu.

Lasten molemmat papat ovat käyneet katsomassa lapsenlapsia ikkunan takaa, ja kuulumiset on vaihdettu lasin läpi.

Tänään palmusunnuntaina Oliver, Luna ja pikkusisko Fiinu, 1, virpovat ainakin mummoja ja pappoja videopuhelun välityksellä. Jonna Leppänen kertoo harkinneensa myös sitä, että lapset virpoisivat pihalla riittävän välimatkan päässä isovanhemmista. Hän kuitenkin torppasi idean varmuuden vuoksi.

– Lapset eivät meinaa muistaa, mistä tilanteessa on kyse ja menevät helposti halaamaan. Eivät mummot ja papat pysty siinä tilanteessa kieltäytymään halauksesta, tai ainakin heille jäisi siitä paha mieli, hän toteaa.

Osassa kodeista virpominen on korvattu kotipihassa tapahtuvalla suklaamunajahdilla tai aarteenetsinnällä. Etävirpomisaiheisissa Facebook-ryhmissä ehdotettiin vitsojen sijaan pääsiäiskorttien askartelua ja lähettämistä tutuille niin, että lapsi saisi vanhemmaltaan palkan jokaisesta kortista.

Eräässä perheessä lapset suunnittelivat tekevänsä kerrostalon rappukäytävän sisälle kotiin: ”postiluukut” teipataan kiinni makuuhuoneiden oviin ja muihin välioviin, ja lapset kiertävät ovelta ovelle vuorotellen virpojina ja virvottavina.

Poikkeuksellinen aika on saanut ihmiset keksimään neuvokkaasti uusia yhteydenpidon tapoja, professori Anu Sivunen toteaa. Hänenkin lähipiirissään on vietetty syntymäpäiviä ja kahvitaukoja videoyhteyden välityksellä.

– Somessa näin, että lapset leipoivat yhdessä etänä. Heillä oli videopuhelu päällä, ja molemmat tekivät samaa reseptiä.

Etänä pidetään nyt myös jumppia, lukupiirejä ja illanistujaisia. Musiikkiesityksiä, museokierroksia ja erilaisia työpajoja on järjestetty livelähetyksinä sosiaalisessa mediassa. Some pursuaa erilaisia kuva- ja kyselyhaasteita, joilla halutaan levittää hyvää mieltä. Yle uutisoi viime viikolla, että virtuaaliyhteisö Habbo Hotelin kävijämäärät pomppasivat poikkeustilan alettua merkittävästi.

Eräs Viena-vauva sai jopa nimen tilaisuudessa, johon sukulaiset ja ystävät osallistuivat videopuhelun avulla eri puolilta Suomea.

– Juhlavieraat kuvailivat tilaisuutta liikuttavaksi ja tunnelmallisiksi, vaikka kaikki osallistuivat siihen kodeistaan, kertoo SeniorSurf -toiminnan asiantuntija Teija Saarinen.

Opeta etänä älylaitteen käytössä

Läheistä voi opettaa älylaitteen käyttöön myös etänä. Selitä asiat rauhallisesti ja kiinnitä huomiota sanavalintoihin. Älä pidä mitään itsestäänselvyytenä.

Anna mahdollisuus opetella itse, vaikka se olisi hidasta ja virheitä tulisi. Ole läsnä ja neuvo tarvittaessa.

Ikääntyneet ottavat opastusta mieluiten vertaisiltaan. Silloin käytetty kieli ja kokemusmaailma ovat tuttuja.

Pulmatilanteessa selvitä kysymysten avulla, mitä näytöllä näkyy. Voit myös opastaa ottamaan kuvan laitteen näytöstä ja lähettämään sen sinulle.

Jos hankit läheisellesi uutta älylaitetta, suosi samanlaista kuin itselläsi, niin neuvominen on helpompaa.

Lähteet: Sari Vapaavuori / Ikäteknologiakeskus ja Teija Saarinen / SeniorSurf

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Kysymys ja vastaus: Miksi Lahden uimahallit pysyvät suljettuina?
  2. Poliisi taltutti päihtyneen kuskin kaasusumuttimella Päijät-Hämeen keskussairaalalla
  3. 4.6. koronavirustilanne Päijät-Hämeessä: Yksi uusi tartunta, yksi potilas tehohoidossa
  4. Lahti saa valtiolta lähes 30 miljoonan euron tukipotin, mutta saajan aplodit ovat vaimeat – "Tämä on laastari, ei lääke"
  5. Päihtyneet kuskit jäivät kiinni kahdesti samana päivänä Päijät-Hämeessä – autossa ei ollut tuulilasia
  6. Lahtelainen Assi Jokivirta jätti kampaajan työnsä ja lähti tavoittelemaan unelmiaan: nyt hän auttaa ihmisiä rentoutumaan
  7. Vierumäki perustaa kaksi uutta yhtiötä – osakeanti suunnataan lajiliitoille
  8. Kielen värjäävästä hittikarkista ei ole löytynyt vääryyksiä – "Tullilaboratoriossa on tehty toistaiseksi tutkimuksia vain sinisestä Dipper-makeisesta"
  9. Vesivehmaan lentokentän käyttöönotosta tuli kuluneeksi 80 vuotta – pyöreitä aiotaan juhlia yleisötapahtumalla elokuussa tai ensi kesänä
  10. Suomi siirtyi mäkihypyssä vihdoin nykyaikaan – ensimmäinen naisten maajoukkue koottiin
  11. Korona voi nakertaa nuorten palkkoja jopa vuosien ajan – tuleeko kolmikymppisistä 2020-luvun häviäjiä?
  12. Kolme valtuutettua ratkaisi Sysmän uuden koulun sijainnin – eri mieltä oleminen ei ole aina helppoa
  13. Puolustusvoimain lippujuhlan­ päivän ylennykset ja ansiomerkit – katso tästä ESS:n levikkialueen ylennetyt
  14. Pääkirjoitus: Lahden kasvutavoitteista realistisia
  15. Lahden Aleksin ylikulkusillalle tuli kaksi uutta vaihtoehtoa: tunneli tai jaettu katutila

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.