Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos

Mainos: Mehiläinen

Migreenillä on monet kasvot

Puhe- ja näköhäiriöitä, valo- ja ääniherkkyyttä, pahoinvointia, oksentelua, jyskyttävää päänsärkyä tai raajojen puutumista. Kohtauksittaista päänsärkyä aiheuttava migreeni voi oireilla monin eri tavoin, mutta siihen on olemassa useita hyviä hoitokeinoja.

Aivojen poikkeavasta ärtymistaipumuksesta johtuva migreeni on yleisempää naisilla kuin miehillä ja sen kirjo on laaja. Myös oireet ja kohtausten määrä ovat yksilöllisiä.

- Siinä missä joku saa lievän kohtauksen tai pari vuodessa, toisella voi olla kolme rajua kohtausta viikossa. Migreenin oireissa ja niiden voimakkuudessa on runsaasti vaihtelua, Lahden Mehiläisessä työskentelevä neurologian ja fysiatrian erikoislääkäri Taina Heinonen kertoo.

Hän sanoo, että migreenin syntymekanismi tunnetaan puutteellisesti. Migreeniin sairastuminen on osin ympäristötekijöiden syytä, mutta geenit vaikuttavat siihen yhtä paljon.

Tuoreen, Neuron-lehdessä julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan aurallista migreeniä sairastavien potilaiden perinnöllinen riski on suurempi kuin aurattomien. Kaikkein suurin yleisten geenimuotojen riskitaakka on toispuoleisia puutumisoireita aiheuttavalla, ns. hemiplegistä migreeniä sairastavilla potilailla.

Migreenin diagnosointiin ei ole olemassa testiä. Lääkäri diagnosoi sairauden esitietojen, migreenille määritellyn kriteeristön ja kliinisen tutkimuksen perusteella.

Monimuotoinen sairaus

Päätä voi särkeä myös ilman migreeniä. Tavallinen päänsärky johtuu useimmiten niska-hartiaseudun lihasjännityksestä ja helpottuu liikunnalla. Jatkuva päänsärky voi johtua myös pitkäkestoisesta kipu- ja migreenikohtauslääkkeiden syömisestä.

Migreenissä liikunta pahentaa kipua. Sen yleisin muoto on auraton migreeni, joka alkaa suoraan päänsäryllä.

- Auratonta migreeniä sairastavat kuvailevat päänsärkyä toispuoleiseksi, sykkiväksi tai jyskyttäväksi. Kipu voi paikallistua myös otsalle, ohimoon tai takaraivolle. Liikunta lisää oireita, samoin kuin lämmin suihku ja sauna, Heinonen kertoo.

Noin 15 prosenttia migreenipotilaista sairastaa aurallista migreeniä, joka oireilee päänsäryn lisäksi mm. erilaisina näköhäiriöinä, ääniyliherkkyytenä, pahoinvointina, oksenteluna sekä puheen muodostuksen vaikeutena.

Sekä aurallisessa että aurattomassa migreenissä kohtausta edeltävinä päivinä ns. prodromaali- eli ennakko-oireita, kuten ärtyneisyyttä ja ”nälättämistä”. Auraoireisessa migreenissä toispuoleinen, sykkivä tai jyskyttävä päänsärky alkaa jo auraoireiden aikana tai niiden jälkeen.

Yleensä migreenikohtauksen - aurallisen tai aurattoman - puhkeamiseen liittyy jokin ulkoinen tekijä, kuten huonosti nukuttu yö, stressi, alkoholin käyttö tai liian pitkät ruokailuvälit.

- Myös vahvat hajut, kirkkaat valot ja tietyt ruoka-aineet voivat laukaista kohtauksen, Heinonen jatkaa.

Migreeni vai jotain muuta?

Migreenikohtauksen jälkeen mieli voi heilahtaa äärestä laitaan: euforiseksi ja hypomaaniseksi. Rajun kohtauksen jälkeen olo voi olla myös väsynyt ja voimaton.

Kun raju kohtaus iskee ensimmäisen kerran, potilas voi luulla saaneensa aivoinfarktin.

- Jos potilaalla on akuutti ja raju päänsärky sekä muita neurologisia oireita, puheen puuroutumista ja jäsenten puutumista, pää tulee kuvata aivoverenvuodon poissulkemiseksi. Itsemurhapäänsäryksi kutsutun Hortonin neuralgian erottaa migreenistä kivun sijaintipaikka silmän takana, silmän punoitus ja vetisyys sekä ihmisen toiminta kipukohtauksen aikana.

- Kun migreenipotilas lamaantuu ja haluaa päästä rauhalliseen paikkaan pitkälleen, Hortonin neuralgiasta kärsivä on jatkuvasti liikkeellä, levoton, tuskainen ja jopa aggressiivinen. Happihengitys auttaa Hortonin päänsärkyyn tehokkaasti, mutta migreeniin se ei tehoa, Heinonen kertoo.

Yksilöllistä hoitoa

Vaihtelevista oireista ja niiden voimakkuudesta johtuen myös migreenin hoito on yksilöllistä.

- Toiset selviävät kohtauksesta riittävän suurella kipulääkeannoksella ja vetäytymällä pimeään huoneeseen lepäämään. Jos käsikauppavalmisteet eivät riitä taltuttamaan kohtausta, lääkäri voi määrätä reseptillä saatavan migreenin täsmälääkkeen, triptaanin, joita on useita erilaisia.

- Jos kohtauksia on usein, estolääkityksen aloittamista voidaan harkita yhdessä potilaan kanssa. Se tarkoittaa sitoutumista päivittäiseen lääkitykseen. Migreenille spesifejä estolääkkeitä ei vielä toistaiseksi ole ollut, vaan kohtauksia on estetty pieninä annoksina otetuilla sydän- ja verenpaine- sekä epilepsia- ja mielialalääkkeillä.

Tilanne on muuttumassa, sillä migreenin estohoitoon on tullut uusi täsmälääke. CGRP-vasta-ainelääkkeet estävät migreenioireita aiheuttavan kipuvälittäjäaineen toimintaa.

- Uusi lääke tulee rajoitetusti korvattavaksi 1.4.2019 alkaen. Korvattavuutta varten tarvitaan lääkärin kirjoittama B-lausunto, Heinonen päättää.

Sekä aurallisessa että aurattomassa migreenissä kohtausta edeltävinä päivinä ns. prodromaali- eli ennakko-oireita, kuten ärtyneisyyttä ja ”nälättämistä”. Auraoireisessa migreenissä toispuoleinen, sykkivä tai jyskyttävä päänsärky alkaa jo auraoireiden aikana tai niiden jälkeen.

Yleensä migreenikohtauksen - aurallisen tai aurattoman - puhkeamiseen liittyy jokin ulkoinen tekijä, kuten huonosti nukuttu yö, stressi, alkoholin käyttö tai liian pitkät ruokailuvälit.

- Myös vahvat hajut, kirkkaat valot ja tietyt ruoka-aineet voivat laukaista kohtauksen, Heinonen jatkaa.

Neurologian ja fysiatrian erikoislääkäri Taina Heinonen.

Migreeni vai jotain muuta?

Migreenikohtauksen jälkeen mieli voi heilahtaa äärestä laitaan: euforiseksi ja hypomaaniseksi. Rajun kohtauksen jälkeen olo voi olla myös väsynyt ja voimaton.

Kun raju kohtaus iskee ensimmäisen kerran, potilas voi luulla saaneensa aivoinfarktin.

- Jos potilaalla on akuutti ja raju päänsärky sekä muita neurologisia oireita, puheen puuroutumista ja jäsenten puutumista, pää tulee kuvata aivoverenvuodon poissulkemiseksi. Itsemurhapäänsäryksi kutsutun Hortonin neuralgian erottaa migreenistä kivun sijaintipaikka silmän takana, silmän punoitus ja vetisyys sekä ihmisen toiminta kipukohtauksen aikana.

- Kun migreenipotilas lamaantuu ja haluaa päästä rauhalliseen paikkaan pitkälleen, Hortonin neuralgiasta kärsivä on jatkuvasti liikkeellä, levoton, tuskainen ja jopa aggressiivinen. Happihengitys auttaa Hortonin päänsärkyyn tehokkaasti, mutta migreeniin se ei tehoa, Heinonen kertoo.

Yksilöllistä hoitoa

Vaihtelevista oireista ja niiden voimakkuudesta johtuen myös migreenin hoito on yksilöllistä.

- Toiset selviävät kohtauksesta riittävän suurella kipulääkeannoksella ja vetäytymällä pimeään huoneeseen lepäämään. Jos käsikauppavalmisteet eivät riitä taltuttamaan kohtausta, lääkäri voi määrätä reseptillä saatavan migreenin täsmälääkkeen, triptaanin, joita on useita erilaisia.

- Jos kohtauksia on usein, estolääkityksen aloittamista voidaan harkita yhdessä potilaan kanssa. Se tarkoittaa sitoutumista päivittäiseen lääkitykseen. Migreenille spesifejä estolääkkeitä ei vielä toistaiseksi ole ollut, vaan kohtauksia on estetty pieninä annoksina otetuilla sydän- ja verenpaine- sekä epilepsia- ja mielialalääkkeillä.

Tilanne on muuttumassa, sillä migreenin estohoitoon on tullut uusi täsmälääke. CGRP-vasta-ainelääkkeet estävät migreenioireita aiheuttavan kipuvälittäjäaineen toimintaa.

- Uusi lääke tulee rajoitetusti korvattavaksi 1.4.2019 alkaen. Korvattavuutta varten tarvitaan lääkärin kirjoittama B-lausunto, Heinonen päättää.

Mehiläinen

Mehiläinen-konserni on yksi tunnetuimmista ja arvostetuimmista yksityisistä terveys- ja sosiaalipalveluiden tuottajista Suomessa. Yli 100-vuotias Mehiläinen on perinteikäs, mutta nopeasti kehittyvä ja kasvava suunnannäyttäjä alallaan.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 5,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
5,90€

Oletko jo tilaaja?

Näitä luetaan nyt

Näytä lisää

Lue seuraavaksi