Mainos | – Tulevan hallitusohjelman täytyy määritellä selkeät strategiset tavoitteet ja asettaa niille mittarit, sanoo iittiläinen SDP:n ehdokas Eemeli Lehtinen.
Hymyilevä ja sanavalmis reilu kolmikymppinen kuntapoliitikko toteaa, että polvet eivät ole tutisseet vaikeissakaan paikoissa. Siksi hän on asettunut ehdokkaaksi, tavoitteena paikka Arkadianmäellä. Kiinnostus politiikkaan ja halu vaikuttaa yhteisen hyvinvoinnin puolesta vie vahvasti eteenpäin.
– Minulla on kuulemma hyvin ”koeteltu kansalaiskunto”, Eemeli naurahtaa.
Nykyinen Iitin kunnanvaltuuston puheenjohtaja istuu myös alueellisilla luottamustehtäväpaikoilla. Luottamustoimia on ehtinyt kertyä ansioluetteloon jo yli 10 vuoden ajalta.
– Ihmisten yhdenvertainen kohtelu sekä mahdollisuuksien tasa-arvo, lähtökohdista riippumatta. Työnteon arvostus ja siihen kannustaminen. Kestävä kehitys ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, Eemeli luettelee itselleen tärkeitä arvoja.
Elämän arvopohja tulee Eemelin sanojen mukaan isovanhemmilta verenperintönä: Isänisältä työn merkitys, isänäidiltä huolenpito heikommistakin. Äidinisältä luonnon kunnioitus ja äidinäidiltä yritteliäisyys ja suvaitsevaisuus.
– Hyvä resepti kaikkinensa, hän hymyilee.
Näin jalkapalloileva nuorimies innostui yhteiskunnan asioista
16-vuotiaana omilleen muuttanut nuorimies haaveili ammattijalkapalloilijan urasta ja uppoutui lukion yhteiskuntafilosofian kurssin mielenkiintoiseen sisältöön. Kiinnostus vei lopulta Lapin yliopistoon Rovaniemelle. Takaisin Iittiin palatessa mukana tuli myös rovaniemeläinen avopuoliso Elena. Nyt Kausalan rivitalokodissa asustaa heidän lisäkseen karvainen perheenjäsen, Alma-koira.
Politiikan suurempiin saappaisiin tähyävällä Eemelillä arki pyörii tuotantolinjaleipätyön sekä luottamustehtävien ympärillä. Liikunta tuo tasapainoa ja rentouttaa arjen rientojen keskellä. Lapsuudesta saakka säilyneitä ystävyyssuhteita hän pitää yllä soittelemalla kavereilleen lähes päivittäin.
Opiskeluvuodet Rovaniemelle toivat perspektiiviä erityisesti palvelujen saavutettavuuteen ja infrastruktuurin merkitykseen. Monissa luottamustehtäväliemissä keitetty mies kantaa huolta hyvinvointivaltiomme tilasta. Tahto vaikuttaa ja palauttaa valtion perustoiminnot paikoilleen on tuonut hänet tänään Lahden torille, SDP:n vaaliteltalle keskustelemaan näkemyksistä päijäthämäläisten kanssa.
– Vahvuuteni on suorapuheisuus ja uskallus tarttua epäkohtiin. En pelkää herättää kriittistä keskustelua myöskään oman puolueemme näkökulmista. Minulla ei ole eturyhmien rasitteita.
Huomio hyvinvointivaltion ydintehtävien turvaamiseen
– Siltarumpupolitiikan aika on ohi. Meidän tulee kääntää katse maallemme tärkeisiin asioihin yli puoluerajojen, Eemeli toteaa ykskantaan.
Hän on huolissaan valmiudestamme selviytyä seuraavista kriiseistä, joita maamme tulee väistämättä kohtaamaan. Jo vilkaisu lähihistoriaamme kertoo paljon; lama, finanssikriisi, pandemia, Ukrainan sota ja sen vaikutukset.
– Kansantaloutemme velkaantuu vuosi vuodelta. Korkomenot ovat kaikki pois hyvinvointivaltiomme ydintehtävien rahoituksesta. Julkista taloutta täytyy sopeuttaa. Katse täytyy kääntää takaisin hyvinvointivaltion ydintehtäviin, näihin kuuluu koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut, turvallisuus, infrastruktuuri sekä säällinen sosiaaliturva. On tavoiteltava tilannetta, jossa verorahat riittävät kattamaan julkisten ydinpalvelujen rahoituksen ilman valtavaa velkaantumista.
– Budjetti tulee kammata läpi. Toimintoja, joiden hyötysuhde ei vastaa odotuksia, on tarkasteltava kriittisesti. Uusia menokohteita on turha esittää ennen kuin tämänhetkiset on käyty läpi. Oikein kohdennetulle sopeuttamiselle on vielä aikaa.
Eemeli muistuttaa, että kansantalouden kasvun mahdollistava polku alkaa jo laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja kattaa aina yliopistojen perustutkimukseen panostamiseen. Kilpailukykymme kannalta oleellista on myös pitää huoli infrastruktuurista, liikenteen, materiaalien ja myös energian toimintavarmoista väylistä. Hyvinvointivaltion tulee myös huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta.
Sopeuttamiseen selkeitä kokonaisuuksia, ei juustohöylää
Leikkaukset Eemeli kohdistaisi hyvinvointivaltion ydintehtävien ulkopuolisiin kokonaisuuksiin, ei juustohöylämäisesti valtion perustehtävistä leikaten. Tarkasteluun hän nostaisi tukitoimia, yhtenä esimerkkinä kotihoidontuen.
– Kotihoidontuki ei kannusta esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia naisia integroitumaan yhteiskuntaamme, seuraukset näkyvät lapsissa heikkona kielitaitona, millä on vaikutus koulumenestykseen ja laajemmin mahdollisuuksiin yhteiskunnassamme. Sosiaaliturvan tulisi olla enemmän elämäntilanteet huomioivaa ja työelämään kannustavaa.
Eemeli tarttuisi myös kansallisiin maataloustukiin, jotka tulisi hänen mielestään kohdistaa tarkemmin.
– Maatalouden tulee olla markkinaehtoisempaa, tekohengitys elinkelvottomille tiloille vain pahentaa maatalouden tilannetta.
– Kilpailua vääristävät ja ympäristölle haitalliset yritystuet, aluetuet, kannattamattomat infrahankkeet, Eemeli jatkaa tarkempaa tarkastelua vaativien toimien listaa.
Juuri toimintansa aloittaneita hyvinvointialueita on myös auttamatta liikaa.
– Alueita yhdistämällä hallintokuluja saadaan vähennettyä, ja eurot suunnattua ydintehtävään eli tarpeenmukaisen hoidon järjestämiseen ja kaikille yhdenvertaisiin sotepalveluihin asuinpaikkakunnasta riippumatta.
Tulevaisuus mahdollisuuksia täynnä
– Kun yritykset investoivat, valtion on valinnoillaan huolehdittava toiminnan edellytyksistä, Eemeli kiteyttää.
Hiilineutraali, vihreämpi tulevaisuus haastaa maamme uusiin mahdollisuuksiin. Puhdas energia ja innovaatiot houkuttelevat yrityksiä ja sijoittajia, ja tämä edistää investointeja ja luo työpaikkoja. Eemeli muistuttaa, että yritykset ovat jo sitoutuneet vihreän siirtymän agendaan ja valtion tulee mahdollistaa infrastruktuurilla tulevaisuuden kiertotalouden ja energiatuotannon tarpeet.
– Erään vision valossa voisimme tuottaa kymmenen prosenttia koko Euroopan sähköstä. Tämä vaatii kantaverkon kapasiteetin ja siirtoyhteyksien lisäämistä, hän nostaa esimerkiksi.
Seuraavalta vaalikaudelta hän odottaa rohkeutta. Puheessa vilahtaa usein ruotsalaisen demaripoliitikko Kjell-Olof Feldtin sanonnat, ja tähän 1980-luvulla esittämään toteamukseen on hyvä tiivistää myös Eemelin ydinviesti: ”Vaikeat päätökset ovat poliittisesti liian aikaisia, kunnes ne ovat taloudellisesti liian myöhäisiä.”
Tutustu Eemeliin lisää tästä.
