Mainos: LADEC

Perinteikkään lahtelaisleipomon sukupolvenvaihdos vei vuosia – toimitusjohtajan kouluarvosana prosessille 9+

Toimitusjohtaja Kari-Matti Valtari ei osaa aivan täsmällisesti sijoittaa sukupolvenvaihdoksen tapahtumia aikajanalle, sillä sitä on tehty jo niin pitkään perusarjen ohella.

Kuvassa vasemmalla Kari-Matti Valtari tyttärensä Lumin kanssa, Matti Valtari sekä Kati-Maaria Khachik-Valtari. Maalauksessa taustalla yrityksen perustaja Raili Valtari.

Mainos | Vuonna 1938 perustettu Sinuhe lienee yksi Lahden alueen tunnetuimmista perheyrityksistä. Leipomoalan yritys on aina kuulunut Valtarin suvulle.

– Aloin ostaa isältäni osakkeita jo parikymmentä vuotta sitten, joten lähtölaskenta sukupolvenvaihdokseen löytyy kai jo sieltä. Aktiivisempi kapulanvaihto, joka saatiin päätökseen vuonna 2020, vei lähes kolme vuotta, kolmannen polven sinuhelainen Kari-Matti Valtari kertoo.

Edellinen sukupolvenvaihdos oli tapahtunut 1970-luvun alussa, kun omistajuus siirtyi yrityksen perustaneelta Raili Valtarilta Kari-Matin Matti-isälle. Leipomogeenejä oli saatu verenperintönä jo edelliseltä sukupolvelta, sillä Kari-Matin isoisovanhemmat Kalle ja Mimmi Helenius perustivat Oululaisen leipomon Lahteen vuonna 1909.

Viimeisimmän vaihdoksen tiukkoja aikamääreitä on vaikea hahmottaa, sillä isä ja poika ovat jo pitkään jakaneet yhteisen työhuoneen ja jakavat sen edelleen. Matti on hallituksen jäsenenä erittäin tärkeä osa yritystä vielä tänäänkin.

– Isäni on halunnut jo noin vuosikymmen sitten vetäytyä edustustehtävistä, joten hän ei ole enää aikoihin tavannut työroolissa juuri ketään hallituksen ulkopuolelta, Kari-Matti selventää miesten välistä työnjakoa, joka jonkinlaisesta rajattomuudesta huolimatta tuntuu olevan erittäin selkeä.

Kahden sukupolven sopuisa rinnakkaiselo johdossa ei ole perheyrityksessä itsestäänselvyys. Lahden Seudun Kehitys LADECin liiketoimintakehittäjä, omistajanvaihdoksiin erikoistunut Pasi Kangas tietää, että usein sukupolvenvaihdos on onnistuneesti takana vasta, kun edellisen sukupolven yrittäjä irrottaa yrityksestä myös käytännössä – ei ainoastaan paperilla.

Monenlaista omistajuutta

Yrityksen omistaminen ei ole perheyrityksessä pelkkää juridiikkaa. Pasi Kangas mainitsee myös psykologisen omistajuuden, joka tarkoittaa henkilökohtaista tunnetta siitä, että yritys on itselle tärkeä ja että itse on tarpeellinen yritykselle. Sosiaalinen omistajuus taas korostaa yhteisöllisyyttä ja tunnetta siitä, että yritys on perheen yhteinen ja yhteisesti tärkeä.

Kari-Matti kokee, että Sinuhella yhteispeli Matin kanssa on niin sujuvaa ja luonnollista, ettei hänellä ole tarvetta ”hiillostaa” isäänsä jäämään arkisin kotiin kiikkustuoliin. Matti on edelleen tärkeä neuvonantaja ja sparrauskumppani.

– Mitä sukupolvenvaihdokseen tulee, niin sitä emme olisi ikinä voineet viedä onnistuneesti läpi omin voimin. Omistajanvaihdos tulee useimmiten yrittäjälle eteen vain kerran elämässä, joten prosessiin kannattaa ehdottomasti ottaa avuksi asiantuntija, jolle asiat ovat päivittäistä arkea.

Ulkopuolisen avun tarve tulee usein mieleen viimeistään siinä vaiheessa, kun on aika määrittää yrityksen arvo. Kauppahintaa ei saa sanella tunne eikä menneisyys, vaan tämä hetki ja tulevaisuus. Yrityksellä pitää olla liiketoiminnallisesti hyvät edellytykset jatkaa.

Verotus haastaa sukupolvenvaihdosta

Jos isoksi kasvaneen perheyrityksen arvo on laskennallisesti merkittävä, voi sukupolvenvaihdos kariutua puhtaasti verotuksellisiin asioihin. Omistajanvaihdoksessa harvemmin siirtyy suuria summia rahaa, jota kuitenkin tarvitaan. Veroja kun ei voi maksaa liiketoiminnassa kiinni olevalla varallisuudella.

Mikäli seuraava sukupolvi ei selviä omistajanvaihdoksen aiheuttamista verovelvoitteistaan, voi yritys ajautua pakon edessä pilkkomaan liiketoiminnan pienempiin osiin ja myymään siitä osan.

– Tämä voi pahimmillaan olla jopa kuolinisku yritykselle. Ainakin meillä Sinuhella oli selvää, ettei yritystä lähdetä pilkkomaan, joten tarvitsimme sekä ulkopuolista apua prosessin läpiviemiseen että runsaasti aikaa.

Kari-Matti Valtari toteaa, ettei kymmenen vuotta ole sukupolvenvaihdoksessa aika eikä mikään, joten liikkeelle pitää lähteä hyvissä ajoin ennen edellisen sukupolven ”exitiä”. Verotuksen hoitaminen jatkavalle sukupolvelle realistisella tavalla on elintärkeää yritykselle myös siksi, että liiketoiminnan on mentävä eteenpäin koko ajan.

– Jos yritys joutuu ottamaan lainaa veroista selvitäkseen, ei se pysty samaan aikaan investoimaan, jolloin kilpailijat saattavat päästä omistajanvaihdoksen aikana ohi ja edelle. Jo tästäkin syystä riittävän ajoissa aloitettu prosessi ja huolellinen verosuunnittelu ovat kriittisen tärkeitä.

Kari-Matti Valtari ei ole ajatuksineen yksin. Tehtyjen tutkimusten mukaan suuri osa yrittäjistä kokee juuri verotuksen hankalimmaksi asiaksi sukupolvenvaihdoksessa. Muita esteitä liikkeelle lähtemisessä ovat muun muassa epäilyt jatkajan kyvystä toimia yrittäjänä, rahoitus sekä yrittäjän oma luopumisen tuska.

Osakeyhtiöksi Kari-Matin kaudella

Jokainen sukupolvi tuo yritykseen aina jotain uutta. Sinuhella on totuttu reagoimaan muuttuvaan maailmaan ja toimialan myllerryksiin aina osana arkea, joten nykyinen toimitusjohtaja ei osaa vielä tässä kohtaa sanoa, mikä on se erityinen Kari-Matin aikakauden erikoisjuttu, joka ehkä joskus osaksi yrityshistoriikkia kirjoitetaan.

Yksi konkreettinen yrityskulttuuriin ja toimintatapoihin vahvasti vaikuttanut muutos on kuitenkin jo ehditty tehdä Kari-Matin aloitteesta. Sinuhe on nyt osakeyhtiö. Monelle voikin olla yllätys, että Sinuhe kasvoi noin 140 työntekijän ja yli 14 miljoonan liikevaihdon kokoiseksi kommandiittiyhtiönä, joka usein mielletään pienten yritysten yhtiömuodoksi.

– Muutokseen liittyi paljon yksityiskohtia ja se on ollut meille ehkä jopa isompi juttu esimerkiksi henkilökunnan suuntaan kuin uuden sukupolven siirtyminen operatiiviseen johtoon ja omistajaksi. Osakeyhtiö ei voi toimia täysin samalla tavalla kuin kommandiittiyhtiö.

Kari-Matti Valtari kokee kuitenkin, että osakeyhtiö yhtiömuotona on huomattavasti selkeämpi ja loogisempi, vaikka toisaalta hallinnollisia töitä on enemmän. Osakeyhtiössä myös yrittäjä on enemmän ”töissä”. Kommandiittiyhtiössä yrittäjän työn ja vapaa-ajan raja on usein häilyvämpi.

Vapaa-aikaa Kari-Matti haluaa saada omaan yhtälöönsä mahtumaan ihan jo siksikin, että Lumi-tytär on vasta 11-vuotias. Perhe on tässä vaiheessa elämää tärkeä. Sinuhen hallitukseen kuuluu myös Kari-Matin sisko Kati-Maaria Khachik-Valtari, joka on kolmen alle 20-vuotiaan lapsen äiti.

– Nyt on siis hetken seesteisempi ajanjakso, mutta kohtahan tässä lähdetään jo työstämään seuraavaa sukupolvenvaihdosta, Kari-Matti Valtari naurahtaa.

Tämä artikkeli liittyy Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n ”Kasvun juuret – Omistajanvaihdos elinvoiman kehittämisen työkaluna” -hankkeeseen, jota rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Hämeen ELY-keskus. 

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy – Buustia bisnekseen!

Autamme toiminta-alueemme – Asikkala, Hartola, Hollola, Iitti, Lahti, Orimattila, Padasjoki – yrittäjiä ja yrityksiä kaikissa yrityksen perustamiseen, kasvuun, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen sekä seudullemme sijoittumiseen liittyvissä asioissa.

Neuvontapalvelumme on maksutonta.

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy

Niemenkatu 73, 15140 LAHTI | 044 702 2700 | www.ladec.fi