Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
New Articles

Panostus vai perustan upotus?

Hallitus: Hyvinvointi-valtiota peruskorjataan. Oppositio: Hallitus jakaa olematonta hyvää.

Näkökulma

Ovatko pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen budjettiesityksen menolisäykset panostuksia vai reiän poraamista hyvinvointiyhteiskunnan perustuksiin? Tästä peruskysymyksestä hallituspuolueiden ja opposition kansanedustajat olivat jyrkästi eri mieltä eduskunnan budjettikeskustelussa tiistaina.

Vasemmiston ja vihreiden kansanedustajat pitivät budjettiehdotusta täyskäännöksenä, jossa hyvinvointivaltiota aletaan peruskorjata sen purkamisen sijaan. SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtmanin mukaan hallituksen budjettiesitys vie Suomen leikkauslinjalta uudistusten linjalle.

Tulkaa pois sieltä kentältä, (Katri) Kulmuni, siellä on sosialistihallitus. Ben Zyskowicz (kok.) budjettikeskustelussa

Suomi siirretään nyt aikakauteen, jossa hallituksen päätökset eivät enää lisää ihmisten välisiä tuloeroja. Lindtman mainitsi panostukset muun muassa eläkkeisiin, koulutukseen, lapsiperheille ja ilmastoon.

Kansanedustaja Timo Heinosen (kok.) mielestä hallituksen talousarvioesityksen suurin ongelma on kuitenkin se, että kaikki lisäpanostukset tehdään rahalla, jota hallituksella ei ole. Tämä tarkoittaa sitä, että raha otetaan lapsiltamme ja tulevilta sukupolvilta.

– Pääministeri Rinne, edeltäjänne pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi hieman kuin testamenttinaan, että ”Antti, älä sössi taloutta”. Nyt te olette sitä sössimässä, Heinonen tylytti.

Hämmästelen, että annetaan kritiikkiä siitä, että maahanmuuton kustannukset laskevat. Mikko Kärnä (kesk.) budjettikeskustelussa

Kokoomuksesta myös muistutettiin useaan otteeseen valtiovarainministeriön virkamiesten talouskatsauksesta, joka osoittaa, että rahat eivät riitä. Sen mukaan perusuralla työllisyys nousee vain 73,1 prosenttiin vuonna 2023 ja julkinen talous olisi pahasti alijäämäinen hallituskauden lopussa.

Rinne sen sijaan vakuutti, että hänellä ja valtiovarainministeriön­ virkamiehillä on sama näkemys talouspolitiikasta. Hän kertoi keskusteelleensa asiasta ylijohtaja Mikko Spolanderin kanssa. Aktiivisempaa finanssipolitiikkaa on peräänkuulutettu jo pitkään ja hallituksen talouslinja sopii kuin nenä päähän tähän suhdannetilanteeseen.

Rinne myös huomautti, että pysyviä menoja ei rahoiteta velkarahalla.

Menot rahoitetaan suurelta osin 750 miljoonan euron veronkorotuksilla sekä menojen uudelleen kohdentamisella.

Lisäksi tarvitaan työllisyysratkaisuja, joita Rinne lupaili ensi vuoden puolella. Oppositio muistutti toimien kiireellisyydestä ja tulee muistuttamaan tästä hallitusta jatkossakin.

Monet kansanedustajat puhuivat omille kannattajilleen. Kristillisdemokraatit olivat huolissaan syntyvyyden laskusta. Perussuomalaiset kritisoivat ilmastovouhotusta, maahanmuuton kustannuksia ja hallituksen aikeita tuoda halpatyövoimaa Suomeen.

Vihreät olivat keskustelussa vaitonaisia ja keskittyivät ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ryhmäpuhuja Iiris Suomela korosti, että hallituksen tärkein tavoite on rakentaa Suomesta maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio.

Kokoomus ryöpytti SDP:n ohella ex-hallituskumppaniaan syyttämällä keskustaa talouden turmelemisesta. Keskustasta vakuutettiin, ettei puolue salli Suomen talouden tärvelemistä ja ihmeteltiin, että kokoomuksen ratkaisu kaikkiin ongelmiin on suurituloisten verojen keventäminen.

Keskustan äänestäjiä on valunut perussuomalaisiin, mikä näkyi keskustelussa. Puolueet ottivat yhteen talouden ohella sekä maahanmuuttopolitiikasta että aluepolitiikasta.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen politiikan toimittaja.

Ari
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi