Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
New Articles

Sponsori- rahaa tarvitaan lisää

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen sanoo, että suomalaisessa urheilussa on vähän yksityistä sponsorirahaa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Kuva: Johanna Erjonsalo

Suomalaisten huippu-urheilijoiden apurahat pärjäävät hyvin pohjoismaisessa vertailussa. Yksityistä sponsorirahaa Suomesta sen sijaan löytyy selvästi vähemmän kuin naapurimaista.

– Huippu-urheiluun laitetaan kelpo määrä julkista rahaa. Yksityistä sponsorirahaa meillä on aika vähän. Muut Pohjoismaat menevät tosi lujaa ohi, kertoo kulttuuri- ja tiedeministeri Hanna Kosonen (kesk.).

Kososen mukaan ammattimainen urheileminen, varsinkin yksilölajeissa, on miltei mahdotonta, jos urheilija ei ole maailman huippu.

– Siihen pitää löytää ratkaisuja yksityiseltä puolelta.

Suomessa on liiaksi yhteen lajiin suuntautunut katsantokanta. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen

Kosonen nostaa esiin myös valmentajien roolin erityisesti yksilöpuolella. Moni huippu-urheilijan valmentaja tekee työtä omasta hyvästä tahdostaan.

– Joukkuepuolella ammattimaisuus on pidemmällä, mutta Suomessa on monia yksilölajeja, joissa valmentaja ei saa välttämättä mitään korvausta työstään, urheiluministeri sanoo ja huomauttaa tietävänsä asian harvinaisen hyvin.

– Kyllähän meillä hiihdossa on erittäin hyvä tilanne. Tämä pitää nähdä niin, että huippuja tulee ja menee, mutta pienessä maassa perinteisissäkään lajeissa ei aina voida olla huipulla, Kosonen vastaa kysymykseen huippu-urheilun tilasta.

Kosonen on huolissaan nuorten liikkumattomuudesta, jonka useat tutkimukset osoittavat. Hänestä vastuu tästä on päiväkodeilla, kouluilla, vanhemmilla ja urheiluseuroilla, jotka tekevät koko ajan hyvää työtä. Lisäksi hän kehuu Liikkuva koulu -ohjelmaa, jossa melko pienillä satsauksilla on saatu huikeita tuloksia.

– Suomessa on liiaksi yhteen lajiin suuntautunut katsantokanta. Lasten ja nuorten pitäisi päästä nykyistä enemmän kokeilemaan eri lajeja ja löytää itselle sopiva laji.

Monen nuoren liikuntaharrastus päättyy noin 15-vuotiaana, kun harrastaminen urheiluseurassa muuttuu ammattimaiseksi.

– On selvää, että motivaation pitää olla kova, jotta nuori jaksaa sitä rumbaa. Siksi pitää olla matalan kynnyksen kuntoiluvaihtoehtoja. Kaikkien ei tarvitse tähdätä huippusuorituksiin.

Ari Helminen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi