Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
New Articles

Riihi polttaa näppejä jo nyt

Hallituksella on suuret paineet muuttaa suuntaa. Kysymyksiä on paljon ja ministerit ovat eri linjoilla.

Näkökulma

Lisävelan määrä, työllistämistoimet, ratainvestoinnit, tulevaisuusinvestoinnit ja niiden jaksotus, etuuksien jaksotukset, koulutus­panostukset, ilmastopäätökset sekä veroratkaisut. Tässä muutamia asioita, joita valtiovarainministeriö käy tällä viikolla läpi muiden ministeriöiden kanssa.

Näihin neuvotteluihin ja syyskuun budjettiriiheen kohdistuu poikkeuksellisen suuri mielenkiinto. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) on lunastettava vaalilupauksiaan ja osoitettava suunnan muuttuvan tilanteessa, jossa uutiset taloudesta ja työllisyyskehityksestä muuttuvat koko ajan synkemmiksi.

Saman puolueen­ ministerit kiistelevät rahoista.

Kaikki hallituspuolueet korostavat ensimmäisen budjettiesityksen merkittävyyttä ja haluavat siihen omat puumerkkinsä. Nyt on konkreettisten tekojen aika, jotta äänestäjät näkisivät suunnan muuttuneen.

Tilanne on monessa mielessä poikkeuksellinen. Poikkeuksellista on jo se, että saman puolueen ministerit kiistelevät rahoista. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososella (kesk.) ja valtiovarainministeri Mika Lintilällä (kesk.) on eri näkemys koulutusrahoista. Kosonen haluaa lisärahat jakoon heti ensi vuonna, Lintilä jaksotettuna.

Myös pääministerillä ja valtio­varainministerillä on erilaisia näkemyksiä. Kilpailukykysopimukseen liittyvien sosiaaliturva­maksujen kompensoiminen ja siihen liittyvät veroratkaisut on suuri kysymysmerkki. Lintilälle tuli yllätyksenä Rinteen lupaus palkansaajien ostovoiman pitämisestä ennallaan ensi vuonna.

Urpilainen­ ­varoitti hallitusta ­ velkaantumisesta.

Rinne lupaili Ylen haastattelussa viime viikolla, että hallitus ei päästä ostovoimaa heikkenemään. Lintilän mukaan hallitus ei voi sitä luvata.

Työllisyyttä koskee suurin kysymysmerkki eli se, mitä toimia hallitus esittää työllisyys­asteen nostamiseksi 75 prosenttiin. Toistaiseksi hallitus on puhunut, lähinnä vasemmistopuolueiden suulla, ainoastaan aktiivimallin purkamisesta.

Rinne otti asiaan kantaa Ylen pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina ja sanoi, että hallitus aikoo päästä työllisyystavoitteeseen ilman keppiä. Se ei kuulu tämän hallituksen sanavarastoon.

Rinteen lausunto on ristiriidassa työministeri Timo Harakan (sd.) kommenttien kanssa. Työministeri sanoi viikonloppuna Talouselämä­-lehdelle, että työttömiin voi kohdistua myös sanktioita, joita ovat esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvät velvoitteet ja toimeentuloturvan leikkurit.

– Keppi on aina käden ulottuvilla, Harakka sanoi.

Budjettiriihessä on ratkaistava, miten niin sanotut tulevaisuus­investoinnit jaetaan hallituskauden ajalle. Kaikkiaan niitä on tarkoitus tehdä kolmella miljardilla eurolla.

Luvassa on rahaa muun muassa opettajien palkkaamiseen ammatilliseen koulutukseen, kehitysyhteistyöhön ja luonnonsuojeluun. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksesta tulevaisuusinvestointeja ei löytynyt. Rinteen mukaan kertaluontoisten menojen lisäys voi olla ensi vuonna miljardi.

Eläkkeiden vaiheittainen korotusesitys sisältyy budjettiesitykseen, mutta on auki, miten kaikkien muiden eri etuuksien korotukset jaksotetaan. Budjettiriihessä on ratkaistava, mistä yritystuista karsitaan sata miljoonaa euroa.

Vasemmiston ja vihreiden katseet kohdistuvat fossiilisten polttoaineiden tukiin. Ongelmana on, että polttoaineveroja aiotaan korottaa 250 miljoonalla eurolla, mikä on keskustalle kova paikka.

Oman mausteensa riiheen toi Suomen komissaariehdokas Jutta­ Urpilainen (sd.). Hän varoitti Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa hallitusta velkaantumisesta. Hän muistutti, että Suomen velkataso on nyt huomattavasti korkeampi kuin kymmenen vuotta sitten.

Budjettiaikataulu

Riihi syyskuussa

Valtiovarainministeriö toimitti budjettiehdotuksensa ministeriöille ja julkaisi sen 16. elokuuta. Velanotto kasvaa hieman, samoin budjetin loppusumma. Kuluvan vuoden budjetin loppusumma oli yli 55 miljardia. Antti Rinteen hallituksen ensi vuoden budjetin loppusummaksi on tulossa 57 miljardia. Summa on noin 1,5 miljardia euroa enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa.

Budjetin alijäämä kasvaa hieman ennakoidusta. Valtiovarainministeriön kehyksessä alijäämän laskettiin olevan 1,5 miljardia, mutta hallitus kasvattaa alijäämää ensi vuonna noin 2,3 miljardiin.

Hallitus ehdottaa pienimpiin eläkkeisiin yhteensä 183 miljoonan korotusta, mikä tarkoittaa pienimpiin eläkkeisiin keskimäärin 50 euron korotusta.

Eläkkeisiin on tulossa indeksikorotus ensi vuoden alussa, ja opiskelijoiden opintoraha sidotaan indeksiin elokuussa 2020. Perusturvaa hallitus ehdottaa korotettavaksi 20 eurolla kuukaudessa. Ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla.

Valtiovarainministeriö käy ministeriöiden kanssa neuvottelut 28.– 29.8.

Hallituksen budjettiriihi 17.–18.9. Budjetti julki 7.10.

Ari
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi