Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
New Articles

Avohakkuita ja turvetta tarvitaan

Ympäristövaliokunta: Puheenjohtaja toivoo malttia ja toisten arvostusta hypetyksen ja kiihkon tilalle.

Hannu Hoskonen Kuva: Marko Puumalainen

Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.) kaipaa malttia ja toisten arvostusta ilmasto- ja ympäristökeskusteluun.

– Toivon, ettemme lähde hypetykseen ja hirmuiseen kiihkoon, jolla ei saavuteta muuta kuin vahinkoa, Hoskonen sanoo.

Hän ihmettelee, että maaseudun ihmisiä syyllistetään ilmastonmuutoksesta ja syyttäjät asuvat kaupungeissa, jotka lämpiävät kivihiilellä.

Hoskonen arvioi, että yhteistyö vihreiden ja muiden hallituspuolueiden kanssa sujuu hyvin, vaikka hän pitää metsähakkuiden lisäämistä, avohakkuita ja turpeen polttoa välttämättöminä.

Avohakkuu tuo laudat, joista taloja rakennetaan. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk.)

– Meillä on yhteinen hallitusohjelma, jossa on sovittu, että metsien käsittely jatkuu eikä siihen tule rajoituksia. Lisäksi on sovittu, että menemme kohti päästötöntä energiaa ilman paniikkia.

Hoskonen kertoo, että turpeen energiakäyttö vähenee päästökaupan hinnoittelun takia. Hallitusohjelmassa lukee, että turve säilyy toimitus- ja huoltovarmuussyistä polttoaineena.

Hoskosen mukaan turpeesta ei voida kokonaan luopua. Hän ihmettelee, että osa demareista sekä vihreät ja vasemmistoliitto vaativat turpeen poltosta luopumista, mutta samalla ne vaativat metsän käytön vähentämistä.

– Jos turpeen käyttö polttoaineena lopetettaisiin nyt totaalisesti, me tarvitsisimme seitsemän miljoonaa kuutiota lisää energiapuuta eikä sitä löydy mistään. Jos turpeen tilalle tuodaan puuta ulkomailta, se tuo mukanaan hyönteistuhoja.

– Miljoona ihmistä asuu kodeissa, joiden lämpö tulee turpeen ja puun yhteispoltosta, joka on ilmaston kannalta tehokkainta, Hoskonen sanoo ja muistuttaa, että turvetuotannon piirissä on 60 000 hehtaaria eli 0,5 prosenttia Suomen suopinta-alasta.

Hoskosen mukaan hallitusohjelman tavoite hiilineutraalista Suomesta voi toteutua, jos koko Suomesta pidetään huolta sekä hoidetaan metsiä ja peltoja.

– Jos mennään tätä linjaa, että kaikki keskittyy Helsinkiin, se ei toteudu.

Metsätalousinsinööri Hoskonen korostaa, että Suomen metsissä on puuta enemmän kuin koskaan sotien jälkeen, hiilinielut ovat kasvaneet ja Suomen päästöt ovat vähentyneet. Suomi on mallimaa, joka on täyttänyt EU:n ilmastotavoitteet. Hän muistuttaa, että kaksi Euroopan suurinta kivihiilivoimalaa tuottaa enemmän päästöjä kuin koko Suomi yhteensä.

Hiilen sidonnassa Hoskonen pitää tärkeänä metsien hyvää kasvua.

– Ilmastonmuutos tuo tuholaisia ja sienitauteja. Ainut lääke siihen on pitää metsät hyvässä kunnossa, tehdä harvennukset ajallaan ja uudistaa metsiä. Nuori ja kasvava metsä kestää taudit ja tuhohyönteisten hyökkäykset.

– Kohina jatkuvasta kasvatuksesta on uskomatonta. Se on varmin tapa levittää Etelä-Suomeen maannousemasieni, joka on jo täällä. Se on varma tuho.

Avohakkuiden kieltämispuheita Hoskonen pitää niin ikään vastuuttomina. Jos metsää ei uudisteta, se näivettyy ja muuttuu päästöjen lähteeksi.

Hoskonen myös kysyy, mistä avohakkuun vastustajat saavat sahoille tukkipuuta ja muuta puutavaraa, jos he haluavat lisätä puurakentamista.

– Päätehakkuu (avohakkuu) tuo laudat, joista taloja rakennetaan.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi