Kirkoilla myös tunnearvoa

Kohta 60 vuotta täyttävä Joutjärven kirkko on vanhentunut huonoon kuntoon. Vili Uuskallio

Vaikea taloustilanne on pakottanut Lahdenkin seudun kunnat ja kuntayhtymät tiivistämään palveluverkkojaan toimintojensa tehostamiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi. Kyytiä ovat saaneet muiden muassa tarpeettomiksi luokitellut koulut, päiväkodit ja sote-toimipisteet.

Rahassa eivät enää kylve myöskään seurakunnat, joiden tulopohjaa nakertaa jäsenkato. Kun kirkollisveron maksajat ovat käyneet yhä vähäisemmiksi, seurakunnat joutuvat pohtimaan, millaisiin palveluihin niillä enää on varaa ja kuinka suurta kiinteistömassaa ne kykenevät pitämään yllä.

Myös Lahden seurakuntayhtymä on katsonut parhaaksi teettää konsulteilla selvityksen omasta kiinteistöverkostaan. Kun tuloksista kerrottiin julkisuudessa, ne toivat monen keski-ikäisen ja heitä vanhemman lahtelaisen mieleen ikäviä muistoja. Konsultit luopuisivat Joutjärven ja Salpausselän kirkoista. Viisikymppiset rakennukset kärsivät sisäilmaongelmista ja ovat muutenkin niin huonossa kunnossa, että peruskorjauksen onnistumisesta ei olisi takeita. Varmaa olisi vain rahanmeno.

Konsultit ehdottavat kirkkojen korvaamista monitoimitiloilla seurakuntalaisten ja miksei muidenkin tarpeisiin. Kirkot purettaisiin niiden tieltä, mikä pelkkänä ajatuksenakin on jo ehtinyt nostattaa kuohuntaa seurakuntalaisten kesken.

Historiaa tunteville ei ole yllätys, että näin kävi kaupungissa, jossa kyseinen puheenaihe tiedetään poikkeuksellisen herkäksi. Kaikki lahtelaiset eivät ole vieläkään antaneet seurakunnalle anteeksi Keski-Lahden vanhan puukirkon purkupäätöstä 1970-luvun puolimaissa olkoonkin, että sen paikalle rakennettu Ristinkirkko kestänee aikaa paremmin kuin edeltäjänsä olisi tehnyt. Katkeruutta vahvisti, ettei puukirkko osoittautunut purettaessa lainkaan niin huonokuntoiseksi kuin etukäteen oli väitetty.

Kuten kaupunginmuseon tutkija Riitta Niskanen on muistuttanut, puukirkon kohtalo jätti niin syvät traumat, että seurakuntayhtymän kannattaisi miettiä tarkasti, ennen kuin se ryhtyy enempiin purkutöihin (ESS 20.1.). Joutjärven ja Salpausselän kirkkoja ei ole suojeltu, mutta niillä on suuri tunnearvo monille, joiden elämässä ne ovat näytelleet tärkeää osaa.

Toki seurakuntien päättäjät ovat vaikeassa tilanteessa. Verotulojen vähentyessä he joutuvat miettimään samaa kysymystä kuin kunnat: tulisiko hupenevat tulot kohdistaa mieluummin toimintaan kuin seiniin?

Pragmaatikon on helppo todeta, että Lahdessa riittää kirkkoja nykyisiin tarpeisiin, vaikka parista luovuttaisiin. Mutta humanisti voisi vastata siihen pohtimalla ääneen, millainen on kansa, joka mieluummin purkaa kuin vaalii vanhentuvia pyhättöjään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.