Lapsen ylipaino on aikuisten asia – usein myös ylipainoisen lapsen vanhemman suhde ruokaan on vääristynyt

Reilusti ylipainoisilla lapsilla on usein vääristynyt suhde ruokaan. Lehtikuva / Marja Airio

STT

Lapsen painosta ei ole koskaan syytä puhua lapsen kuullen. Lapsen ei tarvitse kantaa huolta omasta ylipainostaan, vaan hänen pitää saada olla ylpeä ja iloinen omasta kehostaan ja kokea itsensä juuri oikeanlaiseksi – oli hänen kokonsa mikä tahansa, linjaa Syömishäiriöliitto Syli ry:n asiantuntija Katri Mikkilä.

– Mielestäni on tärkeä kysymys, tuleeko ylipainoisista lapsista lihavia aikuisia siksi, että heidän painoonsa on puututtu, sitä on kytätty ja heitä on patistettu laihduttamaan. Monen lapsen pyöreys korjaantuisi itsestään pituuskasvun myötä, jos siihen ei paniikinomaisesti takerruttaisi jo aivan liian aikaisessa vaiheessa, Mikkilä sanoo.

Jos lapsella on todella paljon ylipainoa, on Mikkilän mukaan lähes poikkeuksetta kyse siitä, että ruoalla on lapsen elämässä jokin muu kuin pelkän ruoan rooli.

Mitä enemmän ylipainoa on, sitä varmemmin taustalla on jonkinlaista psyykkistä pahoinvointia, jolloin elintapasaarnaus ei Mikkilän mukaan auta. Usein myös vanhemman suhde ruokaan on vääristynyt, ja hän on siirtänyt omia oppejaan lapselle – ruokaa on käytetty esimerkiksi palkintona, tai sillä on lohdutettu lasta.

– Tilanteen korjaamiseen kaivataan usein ammattiapua. Jos lapsen ylipainon korjaaminen on vain vanhempien vastuulla, riskinä on, että siihen puututaan niin sanotusti väärin. Se voi saada aikaan jopa syömishäiriökäyttäytymistä tai pahimmassa tapauksessa syömishäiriöön sairastumisen.

Aikuinen päättää ruoasta, lapsi määrästä

Hyvänä ohjenuorana vanhemmille Mikkilä pitää sitä, että aikuinen päättää, mitä syödään. Lapsi puolestaan päättää, kuinka paljon.

– Tarvittaessa vanhempi voi rajoittaa esimerkiksi tällaisilla tavoilla: Jos on vielä nälkä, ota lisää päiväruokaa. Jälkiruokaa ei syödä nyt enempää.

Mikkilän mukaan ajattelutapa, jossa joitakin ruokia pitäisi suosia ja joitakin vältellä, on ominaista syömishäiriökäyttäytymiselle. Tämä tapa toimii harvoin – mitä kielletympää jokin ruoka on, sitä halutumpaa se myös usein on.

Liikkumaan taas pitäisi lähteä siksi, että se on kivaa. Liikkumista ei koskaan saisi linkittää painoon tai syömiseen, eli esimerkiksi siihen, kuinka paljon on syöty tai mitä aiotaan syödä.

– Nämä ovat täysin samoja periaatteita, joita aikuistenkin pitäisi noudattaa, Mikkilä huomauttaa.

Taustalla usein perheen ruokailutottumukset

Helsingin lastensairaalan lastentautien erikoislääkärin Satu Pirilän mukaan lapsen ylipainon taustalla ovat useimmiten perheen ruokailutottumukset – epäterveellinen ruoka, epäsäännölliset ruokailuajat ja kaappien herkut.

– Jos nämä asiat korjataan ilman, että niistä tehdään suurempaa numeroa, kenenkään ylipainoa alleviivaamatta, ei siitä ole lapselle minkäänlaista haittaa, Pirilä toteaa.

Pirilä kertoo, että esimerkiksi vanhempien asenteet kouluruokaa kohtaan ovat usein huonoja ja tarttuvat myös lapseen. Tämän seurauksena kouluruoka saatetaan korvata epäterveellisillä herkuilla.

Myös valmisruokia väheksytään Pirilän mukaan turhaan.

– Lämmin einesateria, jonka kylkeen lisätään hieman kasviksia, on huomattavasti terveellisempi vaihtoehto kuin puoli pakettia leipää, herkut tai pikaruokaravintoloiden annokset, Pirilä huomauttaa.

Lasten pituus- ja painokäyriä seurataan neuvolassa ja kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. Pirilän mukaan ammattilaiset osaavat yleensä tunnistaa, kenen kohdalla kyse on itsestään korjaantuvasta pyöreydestä ja kenen kohdalla merkittävästä paino-ongelmasta, johon pitää puuttua.

Ei rajoituksia, vaan elintapamuutoksia

Oulun yliopiston lastentautiopin professori Riitta Veijola kertoo, että lapsen lihavuuden asianmukainen hoito ei tutkimusten mukaan lisää riskiä syömishäiriöön sairastumiselle. Hoito tapahtuu yleensä niin, että terveydenhoitaja ohjaa koko perheen koululääkärille. Vaihtoehtoisesti perhe voi itse hakeutua muualle lääkäriin.

Ensin suljetaan pois fyysiset sairaudet, vaikka niitä löytyy ylipainon taustalta äärimmäisen harvoin.

Tämän jälkeen selvitetään, millaiset perheen elintavat ovat. Lapsen ylipainon ja lihavuuden hoidossa ainoana hoitokeinona on perhekeskeinen elintapamuutoshoito.

Olennaisia kysymyksiä ovat: Mitä syödään ja kuinka usein, millaisia ruokailutilanteet ovat ja onko perheellä yhteisiä aterioita? Minkä verran tulee liikuntaa arjessa? Onko lapsella edes jokin harrastus, jonka ajan ajatukset ovat muualla kuin ruoassa?

– Harrastuksen ei tarvitse olla liikunnallinen, ja se voi olla yhtä lailla esimerkiksi lennokkien rakentaminen tai viulun soitto, Veijola sanoo.

Myös unen rooli on tärkeä: Mihin aikaan mennään nukkumaan, ja onko aamulla helppo herätä? Riittävä uni suojaa lihavuuden kehittymiseltä ja on tärkeää lihavuuden hoidossa.

Käyttäytymisterapiastakin on osoitettu olevan hyötyä, sillä elintavat ovat nimenomaan opittua käyttäytymistä. Perheelle sopivia muutoksia pohditaan mahdollisimman myönteisessä valossa.

– Hoitotulokset ovat huonoja, jos potilaalle annetaan painotavoitteet ja paljon sääntöjä ja rajoituksia, Veijola kertoo.

Veijolan mukaan noin 20 prosenttia suomalaisista lapsista on ylipainoisia. Vanhempien ylipaino altistaa myös lapsen ylipainolle.

Ylipainoon liittyvät somaattiset sairaudet, kuten kakkostyypin diabetes, kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli ja rasvamaksa syntyvät yleensä vasta aikuisiällä, mutta merkkejä näistä kaikista on Veijolan mukaan havaittu jo lihavilla lapsilla. Ylipainoiset lapset kokevat myös enemmän kiusaamista, ja heillä esiintyy enemmän masennusta ja ahdistuneisuutta kuin normaalipainoisilla lapsilla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Tehinselän historiallisella talvella on vakava viesti: "Tällaista ei ole ollut koskaan aiemmin" – Katso upeat kuvat jäättömästä Päijänteestä
  2. Poliisi: raskaan liikenteen lepoaikojen noudattamisessa paljon toivomisen varaa
  3. Ostarilla: Lottovoitto tuli Tonttilaan ja Punahilkka veti väkeä keskustasta asti – näin lukijat muistelevat ostarin tapahtumia
  4. Peltiä ruttuun, Päijät-Hämeen teillä kolaroitiin
  5. Moni leski suree rahapulan keskellä – Marice, 48, joutui säästökuurille puolison kuoleman jälkeen: "Äitini lainasi rahaa hautajaisiin"
  6. Orimattilalainen Outi Kyöstilä on kertonut avoimesti lihavuusleikkauksestaan – "Ilo ja energia ovat palanneet elämääni", sanoo 48 kiloa kevyempi Kyöstilä
  7. Helsingin keskustakirjasto Oodin puukotusta tutkitaan pariskunnan tekemänä törkeänä ryöstönä
  8. Soittokieltoon saattoi aikoinaan riittää jopa epävireinen laulu –  ensimmäinen soittokieltoon asetettu levy ei ollut Ylen pääjohtajan Hella Wuolijoen mieleen
  9. Ostarilla: Asuntoja myydään Lahden Tonttilassa pitkään, sillä pyyntihinnat ovat korkeita – mistään muotialueesta kun ei ole kyse
  10. Hollolan valtuusto päättää Paimelan, Hälvälän ja Tiilikankaan koulujen kohtalosta tänään – päätöksestä tulossa äärimmäisen tiukka
  11. Myrsky katkoi sähköjä Päijät-Hämeessä sunnuntaina
  12. Ostarilla: Kauppa meni, parturit ja baarit jäivät – Tonttilan asukkaille ostari on kulttuurin kehto ja olohuone
  13. Marjo Liukkonen luennoi tiistaina Lahden kirjastossa Hennalasta
  14. Kirkonkylän koulun purkua harkitaan Heinolassa, uusi koulu voi olla uudisrakennus tai moduuli
  15. Salppurin perinteinen hiihtokoitos loi haasteen – "Rankka reitti, mutta on kiva hiihtää samoja latuja kuin maailman huiput"

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.