Iranin kurdi Keivan Shahsavari opiskelee merkonomiksi ja haluaa työskennellä kiinteistönvälittäjänä

Iranista tullut Keivan Shahsavari opiskelee nyt Helsinki Business Collegessa merkonomiksi. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

STT

Iranista tullut Keivan Shahsavari, 32, haluaa työskennellä Suomessa kiinteistönvälittäjänä. Viime syksynä oleskeluluvan saanut Shahsavari opiskelee nyt Helsinki Business Collegessa merkonomiksi. Aiemmin oppilaitos oli nimeltään Suomen Liikemiesten Kauppaopisto.

– Olin Iranissakin kiinteistönvälittäjä ja toivon voivani tehdä samaa työtä Suomessa, sanoo Shahsavari.

Tämän vuoden alkupuolella Shahsavari oli kahden kuukauden harjoittelussa Huoneistokeskuksessa . Merkonomin tutkinnon on määrä olla valmis ensi vuoden syksyllä.

– Olen oppilaitoksessa ensimmäinen, joka aloitti opiskelun jo ennen kuin sai oleskeluluvan, hän kertoo.

Poliittisesti aktiivinen kurdi joutui lähtemään Iranista pakosalle vuonna 2015. Suomessa hän päätyi Punaisen Ristin vastaanottokeskukseen Helsinkiin. Keskustelut ohjaajien kanssa, suomen opettelu ja työharjoittelu johtivat siihen, että Shahsavari päätti pyrkiä opiskelemaan.

– Koko ryhmä on maahanmuuttajia, tosin osa on ollut Suomessa jo monta vuotta. Opetus on suomeksi, ja ymmärrän opettajien puheesta noin 60–70 prosenttia, loput arvaan tai katson sanakirjasta, sanoo Shahsavari.

Osaamiskartoitus tehtiin yli 2 000:lle

Punaisen Ristin vastaanottokeskuksissa on tehty yli 2 000 turvapaikanhakijalle osaamiskartoitus, jossa selvitettiin heidän taitojaan, työkokemustaan ja koulutustaustaansa. Kartoituksiin liittyi työelämään tutustumisjaksoja lähiseudun työpaikoissa.

Haastattelujen perusteella turvapaikanhakijoilla on hyvinkin monipuolista käytännön työkokemusta, mutta usein Suomen oloihin nähden niukasti koulutusta.

– Suurin osa turvapaikanhakijoista on parhaassa työiässä. Heidän ensisijainen tavoitteensa on tehdä työtä ja elättää itsensä. He haluavat olla hyödyksi ja rakentaa yhteiskuntaa, sanoo Tuula Joro, haastatteluaineistosta raportin koonnut projektitutkija Itä-Suomen yliopistosta.

Pääkaupunkiseudulla asuvista turvapaikanhakijoista noin 43 prosenttia käy SPR:n mukaan töissä, muualla Suomessa työssäkäyvien osuus on pienempi. Suurimpia turvapaikanhakijoiden työllistäjiä ovat jakelu-, siivous- ja rakennusyritykset sekä ravintolat.

Rauman vastaanottokeskuksen työikäisistä asukkaista yli kolmasosa käy töissä, kertoo vastaanottokeskuksen johtaja Juho Suoramaa. Raumalla osaamiskartoitus tehdään pian vastaanottokeskukseen tulon jälkeen.

– Rauman seudulla on uusia tehtaita, joilla on työvoiman tarvetta. Ne rekrytoivat vastaanottokeskuksesta esimerkiksi hitsaajia. Työssäkäynnin myötä elämä on huomattavasti rauhoittunut, kertoo Suoramaa.

Vastaanottokeskuksissa opiskellaan suomea muutamia tunteja viikossa, vapaaehtoistahot voivat tarjota lisäopetusta.

– Silloin, kun turvapaikahakuprosessi venyy vuosiksi, tämä ei riitä, sanoo Suoramaa.

"On totuttu vaihtamaan ammattia"

Haastatelluilla oli kokemusta muun muassa monenlaisista korjaustöistä, käsityöläisammateista, rakennusalalta, maanviljelystä sekä kokin ja leipurin töistä. Työhön oli useimmiten opittu käytännön kautta, esimerkiksi vanhempien ohjauksessa. Monelle haastatellulle oli uutta pohtia sitä, millaiseen ammattiin omat taidot tai kiinnostus viittaisivat.

– Työtä ei ole totuttu ajattelemaan oman yksilöllisen identiteetin osana, vaan ennemminkin itsensä ja perheensä elättämisen välineenä. On totuttu joustamaan ja vaihtamaan ammattia, yhdellä ihmisellä oli usein hyvinkin monenlaista kokemusta, luonnehtii Joro.

Monet haastatelluista kertoivat haluavansa töihin esimerkiksi ravintolaan, rakennusalalle tai bussikuskiksi – eli aloille, joilla ulkomaalaistaustaisia on jo Suomessa suhteellisen paljon. Joron mukaan olisi hyvä, että ammattivalikoima monipuolistuisi.

Maahanmuuttovirasto aikoo laajentaa osaamiskartoitukset kaikkiin vastaanottokeskuksiin näillä näkymin tämän vuoden loppuun mennessä.

Monen koulutie on jäänyt lyhyeksi

Noin viidesosa osaamiskartoituksiin osallistuneista on käynyt koulua vain ala-asteen tai osan siitä. Noin joka seitsemäs ei ollut käynyt koulua lainkaan. Noin kolmasosa kertoi käyneensä yhteensä vähintään 10 vuotta peruskoulua ja keskiasteen koulua. Korkeakouluopintoja oli takanaan noin joka neljännellä vastaajalla.

Yli neljä viidesosaa vastaajista kertoi opiskelevansa suomea. Moni piti kuitenkin kielitaitoaan riittämättömänä ja toivoi, että suomea opetettaisiin vastaanottokeskuksessa enemmän.

Osaamiskartoitukset tehtiin Punaisen Ristin ylläpitämissä vastaanottokeskuksissa vuosina 2016–2018.

Suurin osa – noin 70 prosenttia – haastatelluista oli iältään 21–35-vuotiaita. Hieman yli puolet heistä oli kotoisin Irakista, lähes neljäsosa Afganistanista ja noin kymmenesosa Somaliasta. Kaikkiaan haastatellut olivat kotoisin 47 maasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Syyttelyä ja kärjekkäitä puheita Hollolan koulukeskustelussa – valtuuston puheenjohtaja kielsi maalittamasta ketään
  2. Hyvinvointiyhtymä haluaa ostaa Sairaalaparkin – "Tämä tuli meille pikkuisen puun takaa", sanoo Lahden Pysäköinnin toimitusjohtaja
  3. Tehinselän historiallisella talvella on vakava viesti: "Tällaista ei ole ollut koskaan aiemmin" – Katso upeat kuvat jäättömästä Päijänteestä
  4. Lähteet arvioivat: Pelicans teki helmikuun pelaajakaupoilla ainakin 300 000 euron säästöt
  5. Myrsky katkoi sähköjä Päijät-Hämeessä sunnuntaina - pelastuslaitos raivannut puita vielä maanantaina
  6. Hollolan valtuusto päätti koulujen ja päiväkotien jatkosta - Paimelan koulu ja päiväkoti säilytetään
  7. Salppuri läpäisi lumikontrollin, mutta yhdistetyn reittiin tulee muutos – koulujen väliset hiihtokisat peruttiin
  8. Teatteriarvio: Karnevaali 2020 on lumoava ylistyslaulu ihmiselle, vapaudelle ja elämän ikuiselle kiertokululle
  9. Hovioikeus piti käräjätuomarin kielenkäyttöä "osittain värikkäänä ja jopa epäasiallisena", hän ei silti ollut esteellinen
  10. Peltiä ruttuun, Päijät-Hämeen teillä kolaroitiin
  11. Ostarilla: Lottovoitto tuli Tonttilaan ja Punahilkka veti väkeä keskustasta asti – näin lukijat muistelevat ostarin tapahtumia
  12. Antti Hänninen kaasutteli toiseksi enduron SM-sarjan avauksessa Hollolassa
  13. Moni leski suree rahapulan keskellä – Marice, 48, joutui säästökuurille puolison kuoleman jälkeen: "Äitini lainasi rahaa hautajaisiin"
  14. Palveluseteli toi varhaiskasvatukseen noin 200 lasta lisää Lahdessa – kaupunki vältti kahden uuden päiväkodin rakentamisen
  15. Poliisi: raskaan liikenteen lepoaikojen noudattamisessa paljon toivomisen varaa

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.