Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Arkisto

Picasso tunnettiin Suomessa uran alussa

Pablo Picasson (1881-1973) taiteelliset tyylikaudet on tarkkaan dokumentoitu. Hänen läkähdyttävän laajan tuotantonsa arvo on tuhanteen kertaan punnittu.

Mutta supertähdeksi hän kohosi toisen maailmansodan jälkeen

ESS-Anne Siilahti

Pablo Picasson (1881-1973) taiteelliset tyylikaudet on tarkkaan dokumentoitu. Hänen läkähdyttävän laajan tuotantonsa arvo on tuhanteen kertaan punnittu.

Harvemmin puhutaan siitä, millaisten vaiheiden kautta taiteilijasta kehittyi kaikkien tuntema legenda jo eläessään. Picasson julkkisasema oli ja on yhä poikkeuksellista taidemaailmassa.

- Toisen maailmansodan jälkeen hän oli jo kansainvälinen supertähti. Loppuaikoina hänen asuntonsa ovella oli tarkat turvajärjestelyt, koska hän ei olisi saanut olla rauhassa, kertoo Ateneumin museon intendentti Leena Ahtola-Moorhouse. Hän on kirjoittanut artikkelin taiteilijan töiden suomalaisesta vastaanotosta kirjaan, joka julkaistiin Ateneumissa perjantaina yleisölle avatun Picasso-näyttelyn yhteydessä.

Taide pohjalla

Picassosta ei tullut taiteen historian kenties tunnetuinta taiteilijaa yhdellä rysäyksellä. Hän rakensi maineensa teostensa avulla keräilijöiden ja taiteen tuntijoiden joukossa.

- Hänellä oli hirveän hyvät taidekauppiaat, ja jo 30-luvulla hän oli hyvin vauras. Hänen teoksensa maksoivat niin paljon, ettei museoilla ollut varaa hankkia niitä. Picasso lahjoitti kymmenen teostaan Pariisin nykytaiteen museolle.

1920-luvun puolivälissä Picasso oli jo niin kuuluisa, että piti itse sitä kiusallisena. Toisen maailmansodan aikaan amerikkalaiset sotilaat kävivät tervehtimässä Pariisissa idoliaan. Guernica-maalauksen esittely Pariisin maailmannäyttelyssä 1937 kruunasi hänen maineensa. Amerikassa järjestetyissä suurissa näyttelyissä hänet esiteltiin tietysti sankarina. 50-luvulla hän oli jo sen sortin julkimo, että fanit päivystivät hänen asuntonsa ympärillä.

Jos Ateneumin näyttelyyn toivotaan 250 000 kävijää katsomaan noin 200 teosta, niin New Yorkin näyttelyssä 1980 miljoona vierasta kävi katsomassa tuhatta työtä.

Osansa legendan syntyyn oli varmaan sillä, että Picasson elämä tarjosi runsaasti juoruja medialle. Vaikka aiempina vuosisatoina olisi työskennellyt millaisia taiteilijaneroja tahansa, ei heillä koskaan voinut olla samanlaajuista julkisuutta kuin massamedian aikakaudella eläneillä.

Suomikin kiinnostuu

Suomessakin taiteilijan töihin tutustuttiin verrattain varhain. Taidekauppias Gösta Stenmanin vuonna 1914 ostamaa Miehen pää -maalausta kävi ihailemassa muun muassa Helene Schjerfbeck.

Artek järjesti säännöllisesti ranskalaista nykytaidetta esitteleviä näyttelyitä 30-luvun loppupuolelta lähtien. Niissä oli mukana myös Picasson töitä. Myös kansainväliset taidelehdet olivat tärkeitä tiedon levittäjiä.

- Picasson teoksia myytiin erityisen paljon Saksaan ja Venäjälle. Suomessa luettiin paljon saksalaisia lehtiä, joten siellä hän on varmasti ollut esillä.

Kun Picasson maalauksia oli mukana ranskalaista nykytaidetta esittelevässä näyttelyssä Taidehallissa vuonna 1939, oli hän näyttelyn kiistaton tähti.

Vaikuttaa täälläkin

Ateneumin Picasson hengessä -näyttelyssä esitellään suomalaisia taiteilijoita, joiden töissä esikuvan vaikutus näkyy.

Helene Schjerfbeck ei innostunut niin paljon Picasson maalauksesta, että olisi ottanut tältä suoria vaikutteita.

Taiteilijan vaikutus oli välillinen toiseen maailmansotaan asti. Sen jälkeen se näkyy suoraan esimerkiksi Tapani Raittilan teoksissa. Kauko Lehtistä kutsuttiin "Suomen Picassoksi". Ilmari Aalto poimi vaikutteita töihinsä jo 1910-luvulla.

Pariisin Picasso-museon johtaja Anne Baldassari toivoi Ateneumin näyttelyn tiedotustilaisuudessa, että vihdoin alettaisiin kiinnittää huomiota Picasson taiteeseen yksityiselämän sijasta. Samoilla linjoilla on Ahtola-Moorhouse.

- Kun Picasson töitä alkoi tulla Suomeen, kirjoittajia kiinnosti nimenomaan hänen taiteensa, Ahtola-Moorhouse muistuttaa.

Taiteilija varmaan toivoisi sitä itsekin, sillä työlleen hän omistautui lähes täydellisesti. Aamupäivät Picasso vietti perheen ja ystävien kanssa, mutta sulkeutui sitten työhuoneeseensa. Monta kertaa valo sammui vasta pikkutunneilla.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi