Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Arkisto

Heinola odotti rataa liki 50 vuotta

Rautatie Lahdesta Heinolaan valmistui 1932. Uusi rata merkitsi suurta harppausta Heinolan liikenneoloissa, Nyt pääsivät kaupungin ja sen lähiseudun asukkaat matkustamaan eri puolille maata kätevästi junalla ja samalla avautui puutavarayhtiöille mahdollisuus kuljettaa puutavaraa satamakaupunkeihin.

Aivan hetkessä ratahanke ei kuitenkaan toteutunut, sillä asian tulosta ensi kerran esille oli vierähtänyt peräti 47 vuotta. Ensimmäinen rata-anomus liittyi Savon radan suunnitteluun. Heinolan edustaja esitti valtiopäivillä 1885 Kuopion radan toteuttamista kaksihaaraisena, joista toinen olisi kulkenut Lahdesta tai Vesijärven asemalta Heinolaan.

Tämä ei kuitenkaan toteutunut, vaan rata rakennettiin Kouvolasta Mikkeli kautta Kuopioon. Seuraavaksi nousi esille radan rakentaminen Lahdesta Heinolan kautta Jyväskylään. Kovasta yrityksestä huolimatta tämä ja sitä seuranneet useat anomukset eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen.

Päätös, mutta ei rataa

Vihdoin vuonna 1909 heinolalaiset onnistuivat yksikamarisessa eduskunnassa ajamaan läpi päätöksen radan rakentamistöiden aloittamisesta. Päätös syntyi tiukan äänestyksen jälkeen, kolme äänen erolla Heinolan hyväksi. Radan puolesta puhuivat eduskunnassa innokkaasti entiset heinolalaiset kansanedustajat Mikael Soininen ja Oskari Orasmaa.

Lopulta ratatyöt supistuivat muutamaan kymmeneen metriin Lahden asemalla, kun eduskunnalla oli tarpeeksi tekemistä Nevan siltamiljoonien kanssa.

Kinnunen saa radan aikaan

Itsenäisyyden ajan alussa Heinolan rata kummitteli pitkään toissijaisena hankkeena, kunnes vuonna 1926 eduskunnan suuri valiokunta päätti ottaa radan yhden äänen enemmistöllä toteuttamisohjelmaan.

Eduskunnassa rata-asiaa ajoi pontevasti seminaarin lehtori Juho Kinnunen. Radan saamiseksi Heinolan oli kuitenkin lupauduttava vastaamaan rataa varten tarvittavien maa-alueiden lunastamiskustannuksista. Lisäksi kaupungin oli ja hankittava neljällä miljoonalla markalla valtion radanrakennusobligaatioita.

Ratatöihin syksyllä 1928

Työt pääsivät alkamaan 10. päivä syyskuuta 1928. Pääosa radasta teetettiin vankityövoimalla, Rautatiesillan rakentaminen kaupungin alueelle suoraan yli Kymenvirran pääsi alkamaan vasta kesällä 1930. Siltatöiden aloitusta viivästyttivät erimielisyydet sillan paikasta ja rakennusluvan viivästyminen.

Suurin työkohde oli ensimmäisenä rakentamisvuonna Salpausselän harjun iso maaleikkaus Lahden lähellä Järvenpäässä. Seuraavana vuonna olivat jo työn alla kaikki maa- ja kallionleikkaukset penkereineen 35 kilometrin matkalla Lahdesta Heinolaan päin. Harvinaisen lauhkea talvi mahdollisti vuoden 1930 alkupuolella sen, että pengerrystyöt pääsivät jatkumaan lähes kesäisissä oloissa.

Pengerrystyöt Jyrängön sillan ja Heinolan aseman välillä sekä asemalla valmistuivat vuoden 1931 kuluessa. Samana vuonna alkoivat myös Maitiaislahden rantaan johtavan satamaradan pengerrystyöt.

Sillasta Heinolan tunnus

Suurinta huomiota herätti teräksisen rautatiesillan rakentaminen Kymenvirran yli. Siltatyömaan edistymistä seurattiin tarkkaan lehdissä.

Kone ja Silta Oy:n valmistamat metalliosat koottiin Jyrängön puoleisessa päässä ja työnnettiin miesvoimin pilareiden päälle. Virran yli jouduttiin rakentamaan väliaikainen puukehikko, jonka varaan suuret teräskaaret asennettiin. Sillan metalliosat maalattiin punaisiksi, minkä värisenä Heinolan rautatiesilta olikin sitten useiden vuosikymmenien ajan.

Presidenttipari vihkiäisissä

Radan juhlalliset vihkiäiset pidettiin lauantaina 10. päivä syyskuuta 1932. Juhlallisuuksia kunnioittivat läsnäolollaan presidentti P.E. Svinhufvud ja rouva Ellen Svinhufvud. Presidenttipari saapui juhlajunalla Helsingistä Lahteen kello 13. Lahden kaupunki otti kutsuvieraat juhlallisesti vastaan asemalla, ja tarjosi vieraille kahvit. Lahdesta juna jatkoi matkaa uutta rataa pitkin Heinolaan.

Juna pysähtyi Ahtialan, Mäkelän, Vierumäen ja Jyrängön pysäkeillä sekä Seestan laiturivaihteella. Nastolan Ahtialassa oli presidenttiparilla juhlallinen vastaanotto. Ellen Svinhufvudille ojennettiin kukat, kansakoululaiset lauloivat Hämäläisten laulun ja Leo Tyrni piti puheen. Vierumäellä, joka oli ensimmäinen pysäkki Mikkelin läänin puolella, olivat juhlajunaa vastaan ottamassa maaherran A. Pulkkinen ja Heinolan maalaiskunnan johto.

Juhlajuna pysähtyi sillalla

Jyrängön jälkeen juna pysähtyi vielä Heinolan kuuluisalla rautatiesillalla, jossa vierailla oli kymmenen minuutin ajan mahdollisuus ihailla sillalta avautuvia maisemia.

Enon-Kyösti (toimitussihteeri Kustaa Lumio) kuvaili ESS:n pakinassa pysähtymistä sillalle:

- Pisimmälle jännevälille juna pysähtyi ja kovasta tuulesta huolimatta matkustajat kapusivat sillan kahden puolen ihailemaan sen mahtavuutta ja Heinolan idyllistä kylpyläkaupunkia, joka lepäsi jalkaimme alla liputettuna.

Heinolan vierailu oli presidenttiparille hyvin mieluisa, sillä P.E. Svinhufvud oli toiminut 1906-1908 Heinolan tuomiokunnan tuomarina.

"Kinnusen rata"

Heinolan asemalla juhlavieraat otettiin näyttävästi vastaan. Asema oli koristeltu havuköynnöksin ja asemalle oli pystytetty näyttävä juhlaportti. Liput liehuivat saloissa ja kaupungin partiojärjestöt, suojeluskunta ja lotat olivat järjestäytyneet kunniavartioon aseman päätyyn.

Varsinaiset juhlaillalliset olivat Heinolan seurahuoneella. Siellä puhui ensimmäisenä Heinolan radan "isä" lehtori Juho Kinnunen, jonka ansiota kauan odotetun radan rakentaminen pitkälti oli. Ratajuhlasta tuli myös Kinnusen juhla, sillä ministeri Juho Niukkanen ilmoitti juhlaillallisilla, että Kinnuselle oli myönnetty kunnallisneuvoksen arvonimi "radan innokkaana puuhaajana", niin kuin ESS kirjoitti.

Yleisesti tunnustettiin Kinnusen ansiot ratahankkeessa, Heinolassa puhuttiinkin "Kinnusen radasta".

Heikki Mantere
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi