Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Arkisto

Tori Lahden keskus jo 125 vuotta

Alatori ja tori kokeneet monia muutoksia

Heikki Mantere Lahti

Lahden kylä, jonka talot sijaitsivat nykyisen torin vaiheilla molemmin

puolin vanhaa Ylistä Viipurintietä, tuhoutui lähes kokonaan tulipalossa

19.6. 1877. Heti palon jälkeisenä päivänä heräsi ajatus kaupungin

perustamisesta. Tosin Lahden kylän paikalle oli jo useamman kerran

kaavailtu kauppalaa tai kaupunkia.

Hanke eteni tällä kerralla myönteisesti, mutta kaupungin perustamisen

sijasta lahtelaiset joutuivat vielä tyytymään kauppalaoikeuksiin.

Palaneen kylän paikalle perustettiin 1878 Lahden kauppala. Alfred Cavén

laati uutta kauppalaa varten asemakaavan maaliskuussa 1878.

Pääkatu Aleksanterinkatu noudatti vanhaa Hämeenlinnan-Viipurin maantien

suuntaa. Kauppalan sydämessä oli kauppatori, jonka ympärille korttelit

sijoittuivat selkeän empireruutukaavan mukaan. Nykyinen alatori oli

ensimmäisessä kaavassa kahtena erillisenä tonttina, ja alue oli varattu

valtion tulevia tarpeita varten.

Ensimmäisessä tonttihuutokaupassa 27. heinäkuuta 1878 myytiin 41

tonttia. Kallein oli tontti 55, joka on nykyinen Aleksanterinkatu 13 eli

Hemon kulma. Ensimmäiset rakennukset valmistuivat kauppalaan syksyllä

1878. Valtio rakennutti arestihuoneen eli vankilan 1879 nykyisen

alatorin alueelle Rauhankadun puoleiselle sivustalle.

Ensimmäiset asuin- ja liikerakennukset olivat yksikerroksisia puutaloja.

Vuoteen 1896 mennessä oli torin lähiympäristön lähes kaikki tontit

rakennettu. Tyhjänä olivat enää nykyiset Vapaudenkatu 2, 4-6 ja 14.

1800- ja 1900-lukujen vaihteessa alkoi kauppalaan nousta kaksikerroksisia

rakennuksia. Samoihin aikoihin rakennettiin myös ensimmäiset kivitalot:

satulaseppä Österbäckin, myöhemmin urkutehtailija Juovan talo

Rautatienkatu 16, joka rakennettiin1880-luvun lopulla; Lahden Kartanon

päärakennus 1898, Lahden Yhteiskoulu 1899, Lahden kauppalan kansakoulu

1902, Lahden kansanopisto 1904 ja 1905 Simolinin talo eli Kirkkokatu 7.

Torista lähiympäristöineen tuli heti alkuvaiheessa Lahden kaupallinen

keskus. Lahdessa alettiin heti kauppalakauden alussa pitää myös

toripäiviä. Niistä saivat alkunsa joka kuukauden ensimmäisenä

keskiviikkona pidettävät markkinat, jotka jatkuvat edelleen.

Ensimmäinen kivitalo Lahden torin reunalla oli kangaskauppias Kustaa

Fagerholmin vuonna 1908 rakennuttama 3-kerroksinen liike- ja asuintalo

Aleksanterinkatu 13:ssa. Se ei ole kuitenkaan enää nähtävillä, sillä se

jäi vuonna 1928 rakennetun suuren liiketalon, ns. Teräksen talon

sisälle.

Vuonna 1911 valmistui asunto-osakeyhtiö Kotilan kivitalo Vapaudenkatu

2:een. Rakennus on nykyisin vanhin torin lähitaloista. Tosin ns.

Hollolan Säästöpankin talo, Vapaudenkatu 8, valmistui jo 1909, mutta

siitä ei ole enää muistona kuin komea leijonaportaali.

Kansallis-Osake-Pankki rakennutti 1913 Aleksanterinkatu 10:een ja

Torikatu 1:een aivan kauppatorin reunalle renessanssipalatsia mukailevan

liiketalon Kurun vaaleanharmaasta graniitista. Tästä Vilho Penttilän

suunnittelemasta rakennuksesta on jäljellä nykyisin vain pieni osa.

Linja-autoliikenne alkoi Lahden seudulla 1923. Aluksi autot kuljettivat

rahtitavaraa, pääasiassa maitoa, ja matkustajia. Linja-autojen lähtö- ja

saapumispaikkana oli nykyinen alatori ja osa kauppatoria.

Alatorilla, nykyisen Marolankadun ja Vapaudenkadun kulmassa sijaitsi

Shell-yhtiön vuonna 1930 rakentama huoltoasema, jonka yhteydessä oli

linja-automatkustajille "odotus- ja matkatavarahuone". Nykyisen

linja-autoaseman valmistuttua syksyllä 1939 vapautui tori

linja-autoaseman tehtävistä. Vanha huoltoasema purettiin syksyllä 1950.

Alatori koki 1950-luvulla suuren muodonmuutoksen. Viipurista Lahteen

kotiutunut Oy Starckjohann & Co Ab rakensi 1950-1951 alatorin

Aleksanterinkadun puoleiseen osaan (kortteli VIII, tontti 34) vuonna 1950

kaksikerroksisen rautakauppatalon. Sen valmistuttua kunnostettiin

jäljelle jäänyt alatorin alue puistikoksi.

Alueen itäreunaan valmistui 1952 yleinen käymälä. Käymälää oli kaavailtu

alatorin alueelle jo 1940-luvun alkupuolelta asti, mutta hanke lykkääntyi

mm. valituksen vuoksi.

Käymälärakennus on nykyäänkin olemassa. Se on kätketty taitavasti kadun

ja puiston rajakohtaan. Maanpäällisinä rakenteina ovat ainoastaan

portaikot ja aikakaudelle tyypillisistä liuskekivistä rakennetut

pengerrykset.

Vanha torikäymälä on olennainen osa kauppatorin- ja alatorin maisemaa.

Rakennus on toiminut vuodesta 1994 ravintolana. Yhdessä vaiheessa oli

suunnitelmissa myös maanpäällisten ravintolatilojen rakentaminen

alatorille. Kaavaakin ehdittiin muuttaa, mutta hanke ei toteutunut.

Kauppatori on ollut koko olemassaolonsa ajan keskeinen tapahtumapaikka,

jossa on järjestetty monia tapahtumia erilaisista paraateista hiihdon

MM-kisojen avajaisiin. Onpa torilla myös juostu, pelattu pesäpalloa ja

luisteltukin. Torilla on myös juhlittu urheilusankareita ja

valtiovieraita.

Torin yleisilme on 125 vuodessa muuttunut jonkin verran, mutta rooli

keskusaukiona on säilynyt koko ajan. Mukulakiveyksen tori sai 1954, kun

torille tehtiin vesiallas suihkukaivoineen. Allasta koristi Oskari

Jauhiaisen veistos Vauhtia, joka kuvaa lentoon lähtemässä olevia

pääskysiä.

Veistos häiritsi toriväkeä, koska siitä roiskui vettä ihmisten päälle.

Vuonna 1962 veistos siirrettiin Pikku-Vesijärveen.

Alkujaan torin koristukseksi tarkoitettu allas koettiin ajan mittaan

rumistukseksi, ja se poistettiin torilta 1981. Siitä lähtien tori on

ollut taas yhtenäisenä kenttänä.

Istutukset torin ympärillä ovat vaihtuneet jo moneen kertaan. Koskaan

torilla ei ole ollut mitään isoja rakennuksia tai rakennelmia. Suurin

rakennus taitaa olla nykyinen taksikoppi huoltotiloineen.

Kioskirakennukset torin etelälaidalla ovat kuuluneet torikuvaan vasta

muutaman kymmenen vuotta. Alatorilla oli ensin pyöreä kioski, se oli

samalla paikalla kuin nykyinen R-kioski.

Parina viime vuosikymmenenä on ollut useaankin otteeseen esillä torin

kehittäminen ja sen tuloksena on syntynyt useita ideoita ja suunnitelmia.

Niille on yhteistä, että mikään niistä ei ole kokonaisuudessaan

toteutunut. Esillä on ollut mm. porttirakennelma (1982), pysäköintitalo

torin alle (1988), iso videoseinä jne.

Jo 1960-luvun lopulla oli esillä ns. Urba-suunnitelma, jossa kulkureitti

lävisti keskeiset korttelit ja ulottui Vesijärvelle asti.

Viime vuosina toria on kehitetty tapahtumapaikkana ja siinä onkin

edistytty. Torilla on nykyisin mm. esiintymislava ja huoltotilat.

Tekniseltä varustukseltaan tori on siinä kunnossa, että siellä on

mahdollista järjestää erilaisia konsertteja ja muita isoja

yleisötilaisuuksia.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi