Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Arkisto

Leipomoliike Sinuhen juuret ovat vanhassa Torikulman kahvilassa

Kuppilassa sai myös nuolaista Lahden ensimmäisen pehmeäjäätelökoneen

tuotoksia

Kalle Kivekäs Lahti

Lahtelaisen leipomo- ja kahvilaliike Sinuhen juuret ulottuvat

1930-luvulle ja silloiseen Rauhankatu 16:ssa sijainneeseen

funkis-tyyliseen rakennukseen, Lasipalatsiin.

- Äitini Raili Valtari, joka johti pitkään Oululaisen

kahvilatoimintaa, avasi Lasipalatsiin kahvila Oy Lahden Torikulman vuonna

1938. Hän jäi hoitelemaan kahvilaa miesväen lähtiessä ylimääräisiin

kertausharjoituksiin ja sotaan vuonna 1939. Lahti oli 1940-luvun

alkupuolella vielä noin 30 000 asukkaan kaupunki, ja Lasipalatsi

sijaitsi siihen aikaan kovin syrjässä. Äitini kertoman mukaan ihmiset

kävivät oikein ihmettelemässä, että miten onkin näin syrjäiseen paikkaan

kahvila perustettu, kertoo Sinuhen toimitusjohtaja Matti

Valtari.

Linja-autoaseman valmistuttua Torikulmasta tuli Valtarin mukaan vilkas ja

suosittu paikka, ja siellä oli muun muassa Lahden ensimmäinen

pehmeäjäätelökone. Siihen aikaan irtojäätelöä haettiin omassa

lasipurkissa myös kotiin.

- Pikkuhiljaa paikasta tuli Sinuhe, muistaakseni vuonna 1957, jolloin

äitini avasi myös Mariankadun kahvila Sinuhen.

Valtari kertoo, että Torikulmaan tuli hyvin aikaisessa vaiheessa myös

televisio. - Lähitienoon asukkaat joutuivat kertomansa mukaan

ostamaan oman television, muutoin heidän lapsensa olisivat istuneet

kaiket illat Torikulmassa.

Sinuhe-nimen taustana on tietenkin kirjailija Mika Waltarin Sinuhe

Egyptiläinen -teos. Mika Waltari ja Matti Valtarin isä Leo

Valtari olivat pikkuserkkuja. - Vuonna 1957 Hollywoodissa

filmattiin Sinuhe Egyptiläistä, joten nimi oli hyvin esillä ja päätimme

napata sen.

- Torikulma oli valoisa paikka, sillä ikkunat kiersivät ympäri

kahvilan. Ei sitä turhaan lasipalatsiksi sanottu. Kalusto oli karun

pelkistetty nykysilmin arvioituna, ja lattia oli laatoista tehty, jonka

vuoksi tila oli melko äänekäs, hän muistelee.

Valtarin mukaan Torikulmassa myytiin lähes yksinomaan kahvia ja pullaa.

- Kahvilat saivat korviketta ja kahvia menekin mukaan, mutta

yksityiset kansalaiset eivät. Kotiin sai kuitenkin tilata kahvia, ja

äidilläni oli "tyttöarmeija", joka kiikutti kannuissa korien kanssa

kahvia ympäri kaupunkia.

Kahville tai pullalle saattoi mennä joko Vapaudenkadun tai Rauhankadun

puolelta.

Valtari kertoo tarinaa rouvasta, joka kävi usein syömässä Torikulmassa.

- Hän tiedusteli aina kahvilan emännältä, mahtoiko hän ollut syönyt

jo tarpeeksi. Joskus emäntä saattoi rouvan aterian jälkeen kotiin,

silloin tällöin asiakas saattoi ottaa taksin ja hurauttaa sillä

lähitaloon kiertäen ensin torin. Joskus hän kävi jopa kahvilan penkille

pitkäkseen.

Kerran rouvan nukkuessa penkillä sattui kahvilassa olemaan

terveystarkastaja, joka uhkasi sakoilla. - Emäntä sanoi, että itse

saatte sakot, kun ette hoida vanhoja ihmisiä, minähän sentään hoidan.

Asia jäi sitten siihen, Valtari naurahtaa.

Kaksikerroksisen Lasipalatsin katutasossa oli parhaimmillaan kahdeksan

myymälää, ja toisessa kerroksessa ravintola- sekä toimistotiloja.

Kiinteistössä on toiminut muun muassa Lasipalatsin ravintola,

valokuvausliike Oy Foto Ab ja Ahosen kemikaalikauppa. 1970-luvulla siinä

oli vielä autoliike- ja korjaamo Lahden Moottori sekä Sokos Rauta, ja

toisessa kerroksessa Lasipalatsin paikalla ravintola Tulipyörä, joka

avattiin vuonna 1969.

Tulipyörä oli uusi A-oikeuksin varustettu baari-tyyppinen

anniskeluravintola, joka toimi itsepalveluperiaatteella. Sen tyyli ja

asiakkaat olivat huomattavasti Valtakulman vastaavia rennompia.

Rakennus purettiin vuonna 1976, jonka jälkeen alue toimi parkkipaikkana,

kunnes vuonna 1986 Hotelli Ascot laajensi tontille. Uudisrakennukseen

tuli huomattava määrä hotellihuoneita, erilaisia ravintoloita ja

kokoustiloja. Toisen kerroksen kesäravintola Terrazzan kattoterassilla

oli erikoisuutena mahdollisuus pelata petankkia ja heittää tikkaa.

Lapsille oli oma hiekkalaatikko. Toimintansa ravintola lopetti kuitenkin

kolmen kesän jälkeen, kunnes avattiin jälleen viime kesänä.

Samassa kerroksessa aloitti myös ravintola Bistro ulkoterasseineen, mutta

sen toiminta katkesi vuosiksi 1997-2001. Alkujaan torin puolella

sijainnut terassi oli vain kesäisin auki, mutta myöhemmin se otettiin

säiden salliessa ympärivuotiseen käyttöön. Nykyinen Bistro on toteutettu

edeltäjänsä hengen mukaisesti.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi