Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos

Aihesivu

Kausi-influenssa

Kausi-influenssarokotuksia annetaan Päijät-Hämeessä marraskuussa. Rokotusten aikataulu Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella on julkaistu.

Flunssa ja kausi-influenssa ovat eri tauteja. Alkusyksystä kyseessä on luultavimmin tavallinen flunssa, mutta loppuvuodesta saattaa kyseessä olla influenssa. Kausi-influenssan oireita ovat muun muassa väsymys, vilunväristykset ja korkea kuume.

Tutkijoiden mukaan influenssan historia juontaa juurensa 1500-luvulle. Kirjalliset lähteet tuolta ajalta puhuvat ihmisistä, jotka sairastuivat äkillisesti kovaan kuumeeseen, päänsärkyyn ja lihaskipuihin. Influenssarokote tuli ensin 1980-luvulla lääketieteellisille riskiryhmille.

Influenssan riskiryhmiin kuuluvat muun muassa alle 3-vuotiaat lapset, raskaana olevat ja sellaiset henkilöt, joiden vastustuskyky on alentunut jonkin perussairauden tai lääkityksen vuoksi. Kaudella 2018-2019 myös 4-6-vuotiaat saavat maksuttoman influenssarokotteen ensimmäistä kertaa. Tähän saakka maksuttomia rokotteita on jaettu alle kolmevuotiaille. Influenssa voi viedä esimerkiksi astmaatikon sairaalahoitoon.

Influenssakaudella 2017-2018 oli tarjolla kahta erilaista influenssarokotetta. Julkisen terveydenhoidon rokote suojasi kolmelta eri virustyypiltä ja yksityisen puolen rokote neljältä.

Kaudelle 2018-2019 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL hankki rokotteen, jossa on suoja neljää virusta vastaan. Kauden ensimmäiset yksittäiset influenssa A -virukset löydettiin ja vahvistettiin THL:n laboratoriossa lokakuun loppupuolella.

THL:n mukaan rokote on paras suoja influenssaa vastaan. Se torjuu terveillä työikäisillä 5-8 influenssaa kymmenestä, lapsilla 5-9 influenssaa kymmenestä ja ikääntyneillä joka toisen influenssan. Influenssan jälkitaudit ovat hengenvaarallisia. Influenssaan kuolee Suomessa vuosittain satoja.

Rokotevastaisuus ja rokotekriittisyys nousevat puheenaiheiksi aika ajoin. Rokotusten turvallisuus ja tarpeellisuus herättää tunteita puolesta ja vastaan. Siinä missä esimerkiksi tuhkarokko tarttuu ja leviää herkästi, influenssa ei ryöhähdä pahaksi epidemiaksi yhtä nopeasti. Rokotekriittistä ajatusmaailmaa tutkiva tutkijatohtori Johanna Nurmi Turun yliopistosta sanoo, että Suomessa on huomattava määrä vanhempia, jotka eivät ota lapsilleen kaikkia suositeltuja rokotteita, esimerkiksi kausi-influenssarokotetta.

Kauden 2017-2018 kausi-influenssa oli tavallista voimakkaampi, ja tartuntatautien rekisteriin kirjattiin laboratoriossa varmistettuja sairastapauksia merkittävästi enemmän kuin edellisellä influenssakaudella.

Hoitotyön ammattilaisia on esimerkiksi Lahdessa kehotettu ottamaan rokote paitsi sen takia, etteivät he itse sairastu myös sen takia, etteivät he levittäisi tautia eteenpäin asiakkaisiin.

Potilasturvallisuutta koskevan säädöksen tavoitteena on ollut, että terveydenhoidon piirissä työskentelevän henkilökunnan rokotussuoja on aiempaa parempi.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka kertoi vuoden 2017 lopussa, että säädöksen tulkinnassa ilmeni ristiriitaisuuksia. Hoitohenkilökuntaa uhkailtiin jopa irtisanomisilla, jos ei ota rokotetta.

Terveydenhuoltohenkilökunnan rokottamiseen velvoittavaa tartuntatautilain pykälää aiotaan muuttaa. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi syyskuussa 2018, että lain yhtä pykälää muutetaan influenssarokotusten osalta niin, ettei pykälää voida käyttää irtisanomisen perusteena.

Influenssasta, sen oireista, rokottautumisesta ja muusta suojautumisesta kerrotaan Rokote.fi-sivulla.

Tietoa influenssasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n sivuilla.

Uusimmat aiheesta

Näytä lisää

Paikallismediat