Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Yli miljoonan verot nousevat

Sote-menojen kasvu pakotti monen kunnan kiristämään verotustaan ensi vuodeksi, mutta ei tällä kertaa Päijät-Hämeesä. Kuva: Antti Yrjönen

Yli miljoonan suomalaisen kuntaverotus kiristyy ensi vuonna, kun puolensataa kuntaa korottaa talousahdingossaan tuloveroprosenttiaan. Verotustaan kiristävien kuntien määrä ei sinänsä poikkea paljon tavanomaisesta. Tällä kertaa korotukset kuitenkin koettelevat poikkeuksellisen suurta määrää kuntalaisia, koska niihin turvaudutaan monessa isossa kaupungissa Tamperetta myöten.

Tampere korottaa tuloveroaan puolella prosenttiyksiköllä 20,25:een. Näin se rikkoo ensimmäisenä viidestä suurimmasta kaupungistamme haamurajana joskus pidetyn 20 prosenttia. Tämä voi kuulostaa yllättävältä ainakin Lahden horisontista, koska väestö kasvaa Tampereella vauhdikkaasti ja taloudellinen toimeliaisuus on korkealla tasolla.

Kasvu ei ole estänyt Tampereen taloutta vajoamasta raskaasti alijäämäiseksi, koska se on myös lisännyt palvelujen ja investointien tarvetta. Sote-menot lohkaisevat Tampereenkin budjetista jo kohta puolet. Myös työttömyys on lähes Lahden tasoa.

Pirkanmaan pääkaupungin ohella maakuntakeskuksista nostaa tulo­veroaan muiden muassa Kuopio. 20,75 prosentillaan se nousee jakamaan Lahden kanssa kyseenalaisen kunnian Suomen kymmenen suurimman kaupungin kovimpana tuloverottajana.

Lahtelaisten lohduksi on syytä todeta, että naapurimaakuntien keskuksissa tilanne on vielä huonompi. Kouvolassa, Hämeenlinnassa ja Mikkelissä tulovero­prosentti nousee ensi vuonna selvästi korkeammaksi kuin Lahdessa, joka pitää veronsa ennallaan. Mikkeli korottaa omaansa kertaheitolla peräti 1,50 prosenttiyksiköllä. Lahden naapurikunnissa pantaneen merkille, mikä kolmikkoa yhdistää. Se on 2000-luvulla tapahtunut laaja kuntaliitos ympärillä olleiden kehyskuntien kanssa.

Päijät-Hämeessä ei kiristetty kuntaveroja.

Päijät-Hämeessä yksikään kunta ei tänä syksynä kiristänyt verotustaan, jos puolen prosenttiyksikön korotuksen tehnyttä Iittiä ei vielä lasketa kuuluvaksi maakuntaamme. Toki esimerkiksi Hollolassa asiasta jouduttiin äänestämään ennusteiden kerrottua, että kunnan talous pysyttelee miinuksen puolella vielä tulevinakin vuosina.

Veronkorotukset edellyttävät kuntapäättäjiltä uskallusta, sillä tutkimusten mukaan ne eivät ole kuntalaisten enemmistön mieleen. Kunnallisalan kehittämissäätiön tuore tutkimus tosin paljastaa, että yhtä epäsuosittuja ovat kaikki muutkin käytettävissä olevat keinot talouden tasapainottamiseksi. Silti useimmat kunnat joutuvat turvautumaan niihin ennemmin tai myöhemmin. Tämän ikävän tosiasian monet veronmaksajat joutuvat toteamaan taas ensi syksynä.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi