Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Olisiko jo uuden yrityksen aika?

Mika Kari on elvyttänyt vanhan ajatuksen maakunnan kokoisesta suurkunnasta Päijät-Hämeessä. Kuva: Mirja Hussain

Päijät-Hämeen maakuntahallituksen lahtelainen puheenjohtaja, kansanedustaja Mika Kari (sd.) raotti kuluneella viikolla rohkeasti kaapinovea, jonka takana lymyää sinne kymmenkunta vuotta sitten teljetty luuranko.

Uuden Lahden kolumnissaan (UL 13.11.) Kari kysyi, olisiko myös Päijät-Hämeessä tarpeen katsoa palveluiden järjestämistä tulevaisuudessa laajempana, maakunnan kokoisena kuntana. Hän pohjusti kysymystään muistuttamalla, että kilpailua elinvoimaisista asuinpaikoista käydään tänä päivänä eri alueiden eikä kuntien välillä. Tässä kilvassa ikääntyvä Päijät-Häme uhkaa jäädä niiden harvojen maakuntien jalkoihin, joissa väestön ennustetaan jatkavan kasvuaan.

Väestön ikääntyminen lisää palvelujen tarvetta. Siitä seuraavat kustannuspaineet uhkaavat käydä ylivoimaisiksi kunnille, joiden samaan aikaan tulisi huolehtia asukkaidensa muistakin perustarpeista kuten koulutuksesta.

Kari myöntää, että pelkät kuntaliitokset eivät sellaisenaan ratkaise palveluiden järjestämistä ja takaa laatua. Ne kuitenkin antaisivat palvelujen järjestäjälle selkeämmän vastuun ja kuntalaisille julkisen valitusosoitteen, toisin kuin moniomisteiset ja kasvottomammat kuntayhtymät.

Suurkunta kariutui ­epäluuloon Lahtea ­kohtaan.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ongelmat, joihin päättäjät kävivät toden teolla käsiksi vasta niiden paisuttua valtaviksi, kertovat tarpeesta rakentaa maakunnan tulevaisuutta yhdessä. Tässä Kari on samoilla linjoilla kuin yhtymän nykyinen toimitusjohtaja Marina Erhola, joka toistavasti on perännyt päättäjiltä maakunnallista ajattelua yhteisten ongelmien selättämiseksi.

Edellinen vakava yritys lähes koko maakunnan kokoisen kunnan rakentamiseksi käytiin kymmenisen vuotta sitten Hollolan valtuustossa alun perin syntyneen vision pohjalta, mutta se kuivui kokoon. Jälkikaikuna syntyi vain pari pienliitosta, kun Lahti ja Nastola sekä Hollola ja Hämeenkoski löivät hynttyynsä sittemmin yhteen.

Suurkunta kariutui viime kädessä muiden kuntien Lahtea kohtaan tuntemaan syvään epäluuloon. Epäluuloa on edelleen ilmassa, mutta ihmisten vaihtuminen Lahden johtopaikoilla on voinut hälventää sitä siinä määrin, että uudelle yritykselle voisi nyt olla paremmat edellytykset. Vahvemman kunnan puolesta puhuvat kuntien talousluvut yhdistettynä väestöennusteisiin. Ne ovat kymmenessä vuodessa heikentyneet monin paikoin dramaattisesti. Lahti maakunnan keskuksena selviää yksinkin, mutta monessa pienemmässä kunnassa totuus iskee ennemmin tai myöhemmin vastaan asukkaiden vanhetessa ja rahojen loppuessa.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi