Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Muurin opetus on hyvä muistaa

Venäläisen Dmitri Vrubelin maalaus Leonid Brezhnevin ja Erich Honeckerin kuulusta suudelmasta symboloi muurin murtumista. Kuva: John Macdougall

Nyt kelpaa kysyä, missä olit silloin, kun muuri murtui Berliinissä.

Moni muistaa ne päivät, sillä tapahtuma kosketti. Se oli osa historiallista murrosta, joka johti Saksojen rauhanomaiseen yhdistymiseen vajaa vuosi myöhemmin.

Rautaesirippu oli jakanut Euroopan keskeisen valtion vuodesta 1949 alkaen synkimpänä symbolinaan 1960-luvun alussa pystytetty muuri keskelle Berliiniä.

Tuhansien kuolemaksi koitunut muuri murtui iltamyöhällä 29 9. marraskuuta 1989, kun matkustusrajoitukset poistettiin ja portit länteen avattiin.

Ihmiset maksavat yhä laskua sosialismin ikeestä.

Jos ovat muistikuvat kahden Saksan ajoista haalistuneet, Yleisradion esittämä loistokas televisiosarja Deutschland 86 auttaa aistimaan itäsaksalaisten tuntoja ennen suurta vapautumista. Onko vasta 30 vuotta noista painostavista ajoista, kun ihmisiä salakuunneltiin ja aroista asioista puhuttiin kuiskaten?

Moni juhlii muurin murtumisen vuosipäivää, jotkut jopa matkustamalla tapahtumapaikoille.

Perjantaina 10. marraskuuta 1989 Länsi-Berliinin kadut täyttyivät itäberliiniläisistä. Saksan liittotasavallan hallitus lupasi kaikille tulijoille sata D‑markkaa. Niukkuuteen tottuneet idän ihmiset pääsivät satasella ”kulutus­juhlien” makuun.

Ylitsepursuavan ilon päivät vaihtuivat arkirealismiin. Luvattu lännen elintaso ei tullutkaan Itä-Saksaan sormia napsauttaen.

Itse asiassa ihmiset maksavat yhä laskua sosialismin ikeestä. Työttömyys ja sosiaaliset ongelmat ruokkivat idän radikaalia muukalaisvihaa.

Kansainväliset uutistoimistot kertoivat juuri ”natsihätätilasta” (Nazinotstand), jonka suuri Dresdenin kaupunki julisti, koska demokraattisen yhteiskunnan katsottiin olevan vaarassa ääri­oikeiston uhan alla.

Berliinin muurin murtuminen kuuluu aikamme suuriin demokratian symboleihin.

Meidän kaikkien tulisi pitää mielessä muurin opetus: omanmielisten ja muiden väliin ei tule rakentaa esteitä. Dresdeniin julistettu ”natsihätätila” on tästä tarpeellinen muistutus.

Saksa vetää jatkuvasti puoleensa ihmisiä muista maista. Yksi tämän vuosikymmenen koskettavimmista ilmiöistä on ollut laajamittainen juutalaisten muutto vapaamieliseksi koettuun Berliiniin.

Talousihme, joka aina vain jatkuu, ei olisi ollut mahdollinen ilman maahanmuuttajia. Ihonväriin ja uskontoon katsomatta Saksa on ottanut vastaan tulijat – ei todellakaan ilman kitkaa, mutta hiljalleen sulauttaen tulijat kantaväestöön.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi