Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Metsittäminen yksipuolistunut

Kuusi on suosituin puulaji metsänviljelyssä monesta syystä. Puulajiston yksipuolistuminen kuitenkin huolestuttaa. Kuva: Pirjo Kamppila

Asiantuntijat ovat huolissaan Suomen metsänviljelyn yksipuolistumisesta. Kun esimerkiksi Päijät-Hämeessä vuonna 1996 kuusen osuus oli 30–45 prosenttia, se oli viime vuonna jo 60–75 prosenttia. (ESS 4.11.) Sama ilmiö on nähtävillä koko maassa Lappia ja Kainuuta lukuun ottamatta – niissä maasto on monissa paikoissa kuuselle liian karua.

Koko maassa kuusien osuus oli viime vuoden metsänviljelystä 52 prosenttia, kun se vielä vuonna 1996 oli vain 33 prosenttia. Männyn osuus oli metsänviljelyssä 54 prosenttia vuonna 1996 ja viime vuonna 45 prosenttia.

Vaikka koivun osuus oli parikymmentä vuotta sittenkin vain kymmenen prosentin korvilla, viime vuonna osuus oli enää kaksi prosenttia metsänistutuksista. Muiden puulajien istutus on hyvin vähäistä.

Hirvikannan säätely auttaisikin yhtenä tekijänä pitämään metsänviljelyn monipuolisena.

Yhtenä syynä kuusen suosioon ovat hirvet. Niille maistuvat koivun- ja männyntaimet, mutta eivät kuusentaimet. Hirvikannan säätely auttaisikin yhtenä tekijänä pitämään metsänviljelyn monipuolisena.

Kuusen kasvu on myös yleensä no­peaa, kuusitaimikot ovat helppohoitoisia ja puukaupassa kuusesta maksetaan parempaa hintaa kuin männystä tai koivusta. Kuusen kysyntä on myös säilynyt hyvällä tasolla, ja suomalaiselle kuusisahatavaralle riittää kysyntää myös ulkomailla.

Vaikka kuusikot voivat vielä hyvin Etelä-Suomessakin, metsänviljelyn yksipuolistuminen voi aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa. Kuuset ovat herkkiä kuivuudelle, myrskyille ja hyönteistuhoille, joita ilmaston lämpenemisen oletetaan lisäävän.

Talvien lauhtuminen jouduttaa tuhohyönteisten leviämistä ja siihen pitäisi varautua ennakolta. Vaikka kuusen korkea hinta houkuttelee, istutusten monipuolistamisella varmistaa tuloja siinäkin tilanteessa, että tuhohyönteinen tekee kuusikosta selvää.

Vanha viisaus siitä, ettei kaikkia munia kannata panna samaan koriin, pätee siten myös metsänviljelyssä. Koska puunkasvu vaatii aina aikaa, ilmastonmuutos on järkevää ottaa huo­mioon istutuksia suunniteltaessa.

Uusien metsitettävien alueiden löytäminen on sen sijaan Suomessa vaikeaa, koska maan pinta-alasta on jo nyt 78 prosenttia metsää. Metsitys on hallitusohjelmassa esillä merkittävänä ilmastotekona, mutta sillä ei kyetä ratkaisemaan ongelmaa.

Sitäkin taustaa vasten on tärkeää, että ilmaston lämmetessä suomalaista metsänkasvua pidetään yllä riittävän monipuolisella metsänviljelyllä.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi