Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Äänestysikä ei hevin laske

Lahden nuorisovaltuuston suuri enemmistö peukutti jo pari vuotta sitten äänestysikärajan laskemisen puolesta. Kuva: Juha Peurala

Tasaisin väliajoin käydään keskustelua siitä, tulisiko valtiollisten vaalien äänestysikärajaa laskea esimerkiksi 16 vuoteen nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Nykyään nuoret tapaavat jättää äänestämättä paljon yleisemmin kuin varttuneemmat kansalaiset, mikä väistämättä vaikuttaa päättävien elinten ikärakenteeseen ja ehkä päätöksiinkin nuorten tappioksi.

Äänestysiän lasku on yhtenä nuorten aktivoimiskeinona nostettu 2010-luvulla esille parissakin työryhmässä. Viime vaali­kaudella silloisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) asettama työryhmä suositti, että 16 vuotta täyttäneet päästettäisiin uurnille kuntavaaleissa. Työryhmän mielestä se ehkäisisi eriarvoistumisen syvenemistä kannustaessaan nuoria kiinnostumaan politiikasta sekä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Sipilä innostui esityksestä, mutta se ei edennyt maaliin saakka, koska puolueet eivät löytäneet yhteistä säveltä. Vaalikausi on vaihtunut, mutta yhteisymmärrys on yhä kaukana. Uutissuomalaisen tuoreen kyselyn mukaan äänestysikärajan alentamista kannattavat kaikissa vaaleissa vain keskusta, vihreät ja Liike Nyt. Kuntavaaleissa siihen ovat valmiita kokoomus ja vasemmistoliitto. Perussuomalaisilla ei ole tiukkaa kantaa, ja loput ovat vastaan.

Vastustajat vetoavat siihen, että äänioikeuden varhaistaminen olisi poikkeus vakiintuneeseen käytäntöön, jonka mukaan useimmat oikeudet ja velvollisuudet, muun muassa vaalikelpoisuus, tulevat voimaan vasta täysi-ikäisenä, kypsemmässä 18 vuoden iässä.

Äänestämättä jättämisestä voi tulla elinikäinen tapa.

Epäröintiä vahvistaa huoli siitä, että muutos todennäköisesti laskisi vaalien yleistä äänestysprosenttia entisestään ainakin lyhyellä aikavälillä. Näin on käynyt seurakuntavaaleissa, joissa 16-vuotta täyttäneet saavat jo äänestää. Toisaalta ainakin Itävallassa asiasta on saatu myös hyviä kokemuksia.

Äänestämättä jättämisestä voi tulla elinikäinen tapa, jos sen oppii jo nuorena, mutta yhtälö voi toimia myös toisinpäin. Useimmat 16-vuotiaat istuvat vielä koulun penkillä. Siten ensikertalaisia voitaisiin opastaa kouluissa kädestä pitäen, miksi vaaleissa äänestäminen on tärkeää ja kuinka se käytännössä tapahtuu. Vaikutus voisi olla myönteinen, kunhan kaikki tapahtuisi tuputtamatta ja syyllistämättä.

Toki nuoria kannustaisi käyttämään äänioikeuttaan kenties tehokkaimmin, jos tarjolla olisi riittävästi heidän itsensä ikäisiä ehdokkaita. Nuorten ilahduttava aktivoituminen ilmastokysymyksessä vahvistaa, että heillä olisi politiikassa paljon annettavanaan, mikäli siihen vain tarjottaisiin enemmän mahdollisuuksia. Tässä puolueilla on peiliin katsomisen paikka.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi