Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Pantarangaistus kaipaa lisätietoa

Valvontarangaistukseksi voidaan muuntaa enintään kuuden kuukauden ehdoton vankeus. Kuva: Paula Pohjamo / arkisto

Rikosseuraamuslaitoksen erikoistutkija Jukka Leinonen aikoo esittää lähiaikoina valmistuvassa tutkimuksessaan, että valvontarangaistuksen ehtoja löysennettäisiin. Hänestä jalkapanta voitaisiin asentaa sellaisille henkilöille, jotka on tuomittu enintään kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeuteen (ESS 17.10.). Nykyisin enimmäisraja on kuusi kuukautta ehdotonta vankeutta.

Äkkiseltään Leinosen esitys kuulostaa sekä loogiselta että perustellulta. Valvontarangaistusta pidetään ankarampana seuraamuksena kuin yhdyskuntapalvelua, joten ne voisivat hyvinkin olla samassa asemassa keskenään. Nykyisin yhdyskuntapalveluun voi päästä enintään kahdeksan kuukauden ehdottomasta vankeudesta.

Toisekseen valvontarangaistus säästää yhteiskunnan varoja. Valvontarangaistus maksaa päivässä veronmaksajille noin 60 euroa, vankeus 180–200 euroa

Elämää ­jalkapannan kanssa kuvataan laitostumiseksi ilman laitosta.

Asia ei kuitenkaan ole aivan näin mustavalkoinen. Valvontarangaistukseen liittyy omat ongelmansa, niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.

Valvontarangaistuksen historia Suomessa on todella nuori. Laki hyväksyttiin vasta kahdeksan vuotta sitten. Kokemuksia on vähän, tutkittua tietoa vielä vähemmän.

Viime vuonna valvontarangaistukseen määrättiin henkilöitä neljännes vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan syynä oli se, että sellaisia tuomioita, jotka on muunnettavissa valvontarangaistuksiksi, oli aiempaa vähemmän. Tuomiot olivat joko ehdollisia tai pidempiä kuin kuusi kuukautta. Miksi näin, sitä ei tiedetä.

Inhimillisiä seikkoja on selvitetty muun muassa Heidi Kaijasen ja Suvi Sinkkosen opinnäytetyössä Saimaan ammattikorkeakoululle. Tutkimuksesta kävi ilmi, että arki jalkapannan kanssa ei ole tuomitulle välttämättä kovin helppoa. Esimerkiksi pienelle lapselle voi olla vaikeaa selittää, että miksi isä ei saa tulla hakemaan lasta puusta, kun vapaa ”reviiri” loppuu sitä ennen. Valvontarangaistuksessa noudatetaan minuuttiaikataulua. Tällaista elämää on kuvattu laitostumiseksi ilman laitosta.

Kokemuksia on kerätty tähän mennessä asevelvollisuuden totaalikieltäytyjiltä. Olisi hyvä saada osviittaa myös muuntotuomion saaneilta rattijuopoilta sekä niiltä, jotka viettävät perhe-elämää saman katon alla valvontarangaistusta suorittavan kanssa. Nämä tiedot kannattaa kerätä ja analysoida ennen kuin rangaistuksen ehtoja aletaan väljentää.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi