Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Hoitajille potkuja hoitajapulassa?

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässäkin on käyty laajat yt-neuvottelut lukuisten sote-kuntayhtymien tavoin. Kuva: Katja Luoma

Ankarasta rahapulasta kärsivässä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä on saatu päätökseen raskaat yt-neuvottelut. Niiden seurauksena yhtymän noin 7 000 työpaikasta häviää 250.

Päijät-Häme ei ole ongelmineen yksin maakunnallisten so­siaali- ja terveysalan kuntayhtymien joukossa, sillä laajoja yt-neuvotteluja on tänä vuonna nähty lähes kymmenessä maakunnassa. Niiden taustalla on kaikkialla kuntien surkea taloustilanne.

Säästöpaineissaan kunnat ovat kääntäneet katseensa sosiaali- ja terveydenhoitoon, joka on niiden ylivoimaisesti suurin menoerä. Samalla vaakalaudalle ovat joutuneet satojen ellei tuhansien ihmisten työpaikat. Tämä on koskenut myös hoitohenkilöstöä olkoonkin, että esimerkiksi Päijät-Hämeessä niin sanottuja tekeviä käsiä ei aiota irtisanoa.

Monet muutkin kuin hoitajien edunvalvojat ovat nähneet huutavan ristiriidan yt-neuvottelujen ja hoitoalalla samaan aikaan vallitsevan työvoimapulan kanssa. Muiden muassa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen on pahoitellut, että siinä missä yhtäällä irtisanotaan hoitohenkilökuntaa, toisaalla joudutaan kutsumaan eläkeläisiä takaisin töihin ja turvaudutaan epäpätevään työvoimaan. Osaavia hoitajia kun ei joka paikkaan tahdo löytyä edes kissojen ja koirien kanssa.

Sote-uudistus on viimein saatava ­maaliin.

Ristiriitaiselta tuntuu kieltämättä sekin, että samaan aikaan kun sote-kuntayhtymissä ollaan vähentämässä sankoin joukoin väkeä, maan hallitus valmistelee lakia, jonka mukaan vanhusten ympärivuorokautisissa hoivayksiköissä on tulevaisuudessa oltava vähintään seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohti.

Laskelmien mukaan velvoitteen noudattaminen edellyttää ainakin 4 400 uuden hoitajan palkkaamista vanhustenhoitoon. Ei ole ihme, että hoitajamitoituslain valmistelusta vastaava perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on toivonut kuntien pidättäytyvän irtosanomasta hoitajia taloudellisin perustein. Hänestä se lähettäisi väärän viestin nyt, kun hoitajia tosiasiassa tarvitaan paljon lisää.

Alijäämää tekevät kunnat varmasti toivoisivat, että Kiurulla ja hallituksella olisi niille muutakin tarjottavanaan kuin toivomuksia. Toki hallitus on luvannut kääntää kuntien valtionosuudet pitkästä aikaa nousuun, mutta se on vasta hyvä alku.

Kestävintä olisi, jos hallitus tekisi sen, mikä sen edeltäjältä jäi tekemättä ja siirtäisi sote-menojen rahoituksen kunnilta täysin tai edes osittain valtion leveämmille harteille. Siten kunnat voisivat keskittää vähiin käyneet voimavaransa muihin ydintehtäviinsä kuten opetukseen ja päivähoitoon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sote-uudistus on viimein saatava maaliin.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi